Kaudenvaihde on perinteisesti ollut monien tasokkaiden amatöörien ja ammattilaisten yhteisten turnausten aikaa. Viidettä kertaa järjestetty Vienna Open on yksi esimerkki kovatasoisista turnauksista. Ammattilaisista mukana olivat kaksi edellistä turnausta voittanut Mark King, viime vuoden finalisti Nigel Bond, Tony Drago, Peter Ebdon, David Grace, Craig Steadman, Gary Wilson sekä Ross Muir ja joukko hyviä amatöörejä. Kenties Qualifying Schoolin läheisyyden takia tällä kertaa mukana ei kuitenkaan ollut turnauksen historian tasokkain osallistujajoukko ainakaan amatöörien osalta.
Wienissä pelatun turnauksen 80 pelaajaa oli jaettu viiden hengen lohkoihin. Jokainen pelaaja pelasi neljä paras kolmesta -ottelua ja lohkojen voittajat etenivät suoraan 32 parhaan joukkoon. Lohkossaan sijoille 2-3 sijoittuneet pelaajat joutuivat esikarsintoihin ja kahden viimeisen turnaus päättyi siihen. Lohkovaiheen suurin yllätys oli Gary Wilsonin 2-0-tappio 39-vuotiaalle Hans Nirnbergerille, mutta itävaltalainen jäi voitostaan huolimatta lohkon kakkoseksi hävittyään yhden freimin Wilsonia enemmän. Ross Muir teki lohkossaan peräti kolme satasta – 135, 128 ja 113.
Pudotuspelien ensimmäinen kierros meni ilman yllätyksiä, mutta toisella kierroksella Jack Bradford voitti Ross Muirin 3-2 tasokkaassa ottelussa (Bradford 67, 67, Muir 95, 82). Kaikki muut seitsemän ammattilaista ylsivätkin kahdeksan parhaan joukkoon. Puolivälierissä Mark King voitti Bradfordin lopulta 3-2. King siirtyi 2-0-johtoon 65 ja 145 pisteen sarjoilla (145 jäi turnauksen suurimmaksi), mutta Bradford tasoitti häviten lopulta katkaisufreimin. Muissa otteluissa Gary Wilson voitti Tony Dragon 3-0 (Wilson ryösti kaksi ensimmäistä erää väreillä, jälkimmäisen niistä mustalla), Nigel Bond Craig Steadmanin 3-0 ja Peter Ebdon David Gracen 3-0 tehtyään joka freimiin yli 50 pisteen sarjan.
Kun neljä pelaajaa oli jäljellä, vielä oli mahdollisuus nähdä sama finaalipari toisena vuotena peräkkäin. Niin ei kuitenkaan käynyt, kun Ebdon voitti Bondin 4-2 tehtyään tällä kertaa kolme yli 50 pisteen sarjaa. Kaksi edellistä turnausta voittanut King puolestaan pääsi kolmannen kerran peräkkäin finaaliin voitettuaan Wilsonin 4-3 hyvässä ottelussa (King 54, 94, Wilson 66, 79, 127).
Finaalissa mestari vaihtui, kun Ebdon voitti Kingin 5-3. Ebdon voitti ensimmäisen ja kolmannen erän tehtyään molempiin 80 pisteen sarjat, mutta King ryösti toisen ja neljännen väripalloilla (neljännen mustalla), vaikka Ebdon teki molempien freimien suurimmat sarjat. Hallitseva mestari siirtyi 3-2-johtoon tehtyään ottelun kolmannen 80:n breakin, mutta Ebdon voitti seuraavat kolme erää, joissa sarjoja tehtiin vähemmän (Ebdon 53, King 52) ja ansaitsi 2 500 euron pääpalkinnon. Yhteensä palkintorahaa oli jaossa 10 000 euroa ja monet ottelut pystyi katsomaan netin kautta suorana, joten Vienna Open on ehdottomasti yksi parhaista kilpailuista lajissaan. Mukana olikin pelaajia Indonesiaa, Kazakstania ja Bosniaa ja Hertsegovinaa myöten, ja osa heistä pääsi kokeilemaan taitojaan ammattilaisia vastaan.
Glasgow’ssa järjestetty PMK Pro-Am kokosi puolestaan yhdeksän ammattilaista ja joukon amatöörejä, joille ilmeisesti järjestettiin karsintaturnaus. Esimerkiksi Anthony McGillille turnaus oli ensimmäinen sitten MM-puolivälierän. Ammattilaiset (sisältäen Tourilta vastikään tippuneen Marcus Campbellin) antoivat amatööreille 14 pisteen tasoituksen per freimi. Kukaan amatööri ei voittanut ammattilaista avauskierroksella, ainoat tippuneet ammattilaiset olivat Peter Linesille 4-3 hävinnyt John Higgins sekä McGillille 4-2 hävinnyt Scott Donaldson. Toisella kierroksella Graeme Dott voitti Peter Linesin 4-2, Anthony McGill Oliver Linesin 4-0, Michael Leslie Marcus Campbellin 4-1 ja Andrew Higginson Stephen Maguiren 4-1.
Molemmat välierät päättyivät hieman yllättäen 4-0 McGillin voitettua Dottin ja Leslien kukistettua Higginsonin puhtain lukemin. Leslie aloitti finaalin vahvasti ja siirtyi McGilliä vastaan 3-0-johtoon, mutta MM-kisoissa urotöihin yltänyt McGill ei antanut vastustajansa yllättää vaan voitti loput erät ja siten ottelun 4-3.
Turnauksen suurin sarja oli Oliver Linesin avauskierroksen 110-pisteinen. Sen lisäksi tehtiin kuusi pienempää satasta, joista kolmelle tuli mittaa 106, kahdelle 102 ja yhdelle tasan sata pistettä.
Kuva: Monique Limbos
