Ennakko: Allen ja Bingham Shanghain finaalissa

Mark Allen kohtaa Stuart Binghamin Shanghai Mastersin finaalissa. Jälleen kerran erinomaiseksi osoittautunut turnaus huipentuu hienoon finaaliin. Shanghaissa on kisattu seitsemän kertaa ennen tätä kautta eikä kukaan ole vielä voittanut siellä kahdesti. Kumpikaan finalisteista ei ole ollut ennen Shanghain loppuottelussa.

Yleensä Shanghaissa on nähty erinomaisia turnauksia ja myös suuria yllätyksiä. Esimerkiksi Ricky Waldenin (2008) ja Dominic Dalen (2007) turnausvoitot yllättivät monet, ja Mark Selbyn 10-9-voitto Mark Williamsista, joka johti finaalia jo 9-7, 2011 tulevat ensimmäisinä mieleen. Viime vuonna turnauksen finaalissa oli ensimmäistä kertaa ikinä kaksi kiinalaista, kun Ding Junhui voitti Xiao Guodongin 10-6. Maininnan ansaitsevat myös Jamie Burnettin (2010) ja Liang Wenbon (2010) finaalipaikat. Kyseessä on siis todellakin ollut värikäs turnaus. Tänä vuonna kenties parhaiten muistetaan Allenin ja Selbyn tiukka välierä, joka kääntyi lopulta Allenille. Myös muun muassa Alan McManusin voitot Stephen Maguiresta ja Ronnie O’Sullivanista sekä amatööri Zhao Xintongin Marco Fu -voitto ovat olleet tämän vuoden kohokohtia unohtamatta myöskään Michael Whitea, joka voitti Neil Robertsonin ja taisteli tasaväkisesti Allenia vastaan.

Bingham voitti ensin Kiinan Li Hangin tasokkaassa ottelussa, jossa kahden satasen lisäksi nähtiin kaksi yli 90 pisteen sarjaa ja kolme 60-80 pisteen sarjaa. Ottelu päättyi 5-3 Binghamin hyväksi. Seuraavalla kierroksella kaatui 5-1 Dominic Dale, joka ei tarjonnut kunnon vastusta, ja puolivälierissä kehnon pelin pelannut Alan McManus samoin 5-1-lukemin. Välierissä Bingham kohtasi Ding Junhuin, joka pelasi samalla tavalla kuin koko turnauksen ajan: ajoittain erinomaisesti, mutta ajoittain takkuisesti. Tällä kertaa hänen virheensä kostautuivat, sillä Bingham käytti paikkansa tehokkaasti ja voitti neljä viimeistä erää 6-4-tulokseen päättyneessä ottelussa. Bingham on pelannut vahvasti koko turnauksen ajan ja ansaitsee paikkansa finaalissa. Menestyttyään turnauksessa hän on noussut kymmenenneksi rankingissa.

Finaalissa Binghamin kohtaava Allen voitti ensin Andrew Higginsonin 5-3 pelattuaan mainion ottelun. Toisella kierroksella voitto tuli Mark Williamsista selkein 5-1-lukemin, jotka kuvaavat ottelun voimasuhteita. 5-0-tuloskin oli lähellä, mutta valkoisen pussittaminen pelasti Williamsille yhden erän. Puolivälierissä Allen voitti Michael Whiten yhdessä turnauksen parhaimmista otteluista. Allen johti ottelua jo 4-1, mutta White voitti seuraavat kolme erää ilman, että Allen sai niihin pistettäkään. Surkealaatuinen katkaisufreimi, jonka aikana paineet todellakin näkyivät pelaajissa, meni Allenille. Myös hänen välieräottelunsa oli trilleri: Selby johti ottelua jo 4-1 ja 5-2, mutta Allen nousi 6-5-voittoon Selbyn epäonnistuttua katkaisufreimissä erittäin helpossa pinkissä, joka toi mieleen Ronnie O’Sullivanin MM-finaalissa ohi lyömän pinkin. Finaalipaikkansa ansiosta Allen on noussut maailmanlistalla kahdeksanneksi ohi Marco Fun. Mikäli Allen voittaa finaalin, nousee hän vielä Shaun Murphyn ohi seitsemänneksi.

Binghamilla ja Allenilla on ollut pientä sanasotaa. Kaikki alkoi, kun kaksikko kohtasi UK Championshipin 2010 puolivälierissä. Allen voitti pelin 9-7. Sen jälkeen hän sanoi, ettei Binghamilla ole kanttia voittajaksi, ja myönsi, että heidän välillään on ennenkin ollut pientä kärhämää. Bingham vastasi kutsumalla Allenia idiootiksi. MM-kisoissa 2011 Bingham menetti toisella kierroksella 12-9-johtonsa Ding Junhuita vastaan ja hävisi 13-12. Myös siihen Allen tarttui todeten myös tyytyväisyyttään tulokseen, sillä se varmisti Stephen Hendryn paikan top 16:ssa Binghamin sijasta. Sattumalta kaksikko kohtasi pari kuukautta myöhemmin kaikkien aikojen ensimmäisen Australian Openin puolivälierissä. Bingham päihitti vastustajansa 5-3 ja voitti myös koko turnauksen. Turnausvoitto oli Binghamin ensimmäinen, Allen ei vielä silloin ironisesti ollut voittanut rankingturnauksia. Vielä myöhemmin samana vuonna Bingham totesi, että kaksikon välillä oli yhä kitkaa, mutta MM-kisojen 2013 alla Allen kertoi, että kaikki heidän välillään oli kunnossa, koska Bingham oli osoittanut Allenin olleen väärässä voittamalla turnauksia. On hyvinkin mahdollista, ettei kaksikon välillä ole enää minkäänlaista jännitettä – ainakaan kumpikaan ei ole tuonut mitään esille julkisuudessa. Finaalin jälkeen toimittajat kuitenkin taatusti nostavat asian pöydälle.

Viimeksi Allen ja Bingham kohtasivat jo mainitussa Australian Openin puolivälieräottelussa 2011. Silloin Bingham voitti pelin. Isoissa kisoissa kaksikko on kohdannut neljä kertaa, ja molemmilla on kaksi otteluvoittoa. Tästäkin ottelusta voi povata tasaista. Allenille finaalipaikka on jo kolmas perättäin. Edellisestä eli Paul Hunter Classicista tuli voitto, putken ensimmäinen eli Riga Open kääntyi johdosta tappioksi. Ennen Shanghaita Binghamin kauden paras saavutus oli Australian Openin puolivälieräpaikka. Nyt hän on pelannut neljä hyvää ottelua.

Kumpi sitten voittaa? Kyllähän Allen on suosikki. Hän on voittanut pari tiukkaa ottelua – esimerkiksi Selby-ottelu oli todennäköisesti kauden toistaiseksi hienoin. Bingham on kuitenkin pelannut vahvan turnauksen eikä häntä voiteta finaalissakaan helposti. Tilastotkin ovat tasaisia: Allen on tehnyt turnauksen aikana 13 50 pisteen sarjaa, Bingham 14. Freimivoittoja molemmilla on 21. Uskon, että Bingham on sitkeä pelaaja, mutta Allenin kaksi edellistä otteluvoittoa kertovat halusta taistella. White nousi 4-1-tappioasemasta tasoihin ja Selby johti ottelua jo 5-2, mutta Allen voitti ottelut 5-4 ja 6-5. Hän on osoittanut rohkeutta ja lyönyt usein ilman pelkoa epäonnistumisesta. Toisaalta pohjoisirlantilaisen taso ailahtelee usein ottelun sisällä, mikä voi kostautua Binghamia vastaan. Ottelu ratkeaa siihen, kumpi pystyy pelaamaan tasaisemmin. Huonoihin jaksoihin ei oikein ole varaa. Pidän kaikesta huolimatta Allenia suosikkina, vaikka jo Dinginkin kaatanut Bingham ei antaudu helpolla. 10-8 voisi olla todennäköinen tulos.

Shanghai Mastersin otteluohjelma ja kaikki tulokset