Indian Openin karsinnat pelataan kahden päivän aikana, ja pääsarjapaikkaan vaaditaan vain yksi otteluvoitto. Pelit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, mikä on joidenkin mielestä tehnyt turnauksesta pienen Asian Tourin osakilpailun tasoisen. Turnauksessa on kuitenkin jaossa ihan kohtalaisesti palkintorahaa, ja koska suurimmista nimistä läheskään kaikki eivät ole mukana, Intiassa monelle lupaavalle pelaajalle tarjoutuu myös tilaisuus saada nimeään esille. Esimerkiksi viime vuonna finaalissa oli Aditya Mehta ja välierissä Robbie Williams.
Indian Openia ja samalla myös turnauksen karsintoja siirrettiin alkuvuodelle. Alun perin turnaus piti pelata lokakuussa, mutta alueellisista vaaleista johtuen Indian Open siirrettiin maaliskuulle. Kauden neljänneksi viimeisen rankingturnauksen karsinnat pelataan nyt Englannissa nopealla tahdilla.
Liang Wenbo – James Cahill
German Mastersin välieriin edennyt Liang Wenbo kohtaa UK Championshipin neloskierrokselle edenneen James Cahillin. Liangin erinomainen turnaus tuli kuin tyhjästä, sillä hänen kautensa oli ollut odotettua vaisumpi ennen German Mastersia ja edelliset turnauksetkin olivat menneet heikosti. Turnausta edeltäneessä Championship Leaguen lohkossa viisi kuudesta ottelustaan hävinnyt kiinalainen vankisti mainettaan arvaamattomana pelaajana. Parhaimmillaan entinen top 16 -pelaaja Liang pystyy pelaamaan erinomaisesti, mutta toisaalta huonona päivänä tappio voi tulla ketä tahansa vastaan.
Stephen Hendrylle sukua olevan James Cahillin on tiedetty olevan potentiaalinen pelaaja, mutta jonkinasteinen läpimurto tapahtui UK Championshipissa, jossa hän kukisti muun muassa Ding Junhuin ja eteni 16 parhaan joukkoon. Aiemmin kaudella Cahill oli kaatanut muun muassa John Higginsin ja muitakin hyviä pelaajia, mutta UK:ssa hän otti parhaat voittonsa suurissa turnauksissa. Joka tapauksessa Cahill on kehittynyt vuosi vuodelta eikä ainakaan toistaiseksi minkäänasteista taantumista ole tapahtunut. On kuitenkin sanottava, että UK:n jälkeen Cahill ei ole pelannut yhtä hyvin.
Uskon, että Cahillilla on aidosti mahdollisuus voittaa ottelu. Liang oli kyllä Berliinissä erinomainen, mutta ailahtelevan kiinalaisen tason säilymisestä ei ole minkäänlaisia takeita. Yhden erinomaisen turnauksen jälkeen on vaikea pelata toista vastaavaa putkeen, jos aivan huippupelaajia ei oteta lukuun. Lahjakas ja säännöllisesti väläyttelevä Cahill ei ole UK:n jälkeen pelannut missään nimessä hyvin, mutta suunta voi kääntyä äkillisestikin. Silti Liang on kyllä ennakkosuosikki ja jos hän pelaa edes melkein samalla tasolla kuin Saksassa, Cahillin on pelattava huippuottelu edetäkseen Intiaan.
Graeme Dott – Scott Donaldson
UK Championshipin puolivälieriin edennyt ja sekä yhden että kahden vuoden rahalistalla sijalla 17 majaileva Graeme Dott aloittaa Indian Openin urakkansa kohtaamalla karsinnoissa Scott Donaldsonin. Kauden yhdeksän ensimmäistä otteluaan voittanut Donaldson on ensimmäisen tappionsa jälkeen voittanut ainoastaan seitsemän ottelua, joista yhden luovutuksella. Edellinen voitto tuli marraskuussa Ruhr Openissa.
Karsintaottelut pelataan vain neljään erävoittoon, joten yllätykset ovat hyvinkin mahdollisia. 20-vuotias Donaldson on potentiaalinen pelaaja, jolla on ehdottomasti pitkä ura edessä, mutta nyt hän on heikossa vireessä ja itseluottamus on taatusti pohjalukemissa. Yksikin hyvä turnaus tai jopa yksittäinen voitto voi ehdottomasti kääntää vireen eikä parhaimmillaan Dottin tasoisia pelaajia vastaan hyvin pärjäävää Donaldsonia kannata hylätä laskuista, mutta merkkejä vireen kääntymisestä ei ole viime aikoina näkynyt. Sen takia Dott lähtee selvänä suosikkina karsintaotteluun.
Jamie Jones – Sean O’Sullivan
Jamie Jones on osoittanut olevansa erittäin ailahteleva pelaaja. Esimerkiksi kaudella 2011-2012 hän pelasi erinomaisesti ja muun muassa eteni MM-kisojen puolivälieriin. Yhden vuoden listalla rankingsijoitus olikin 26:s. Seuraava kausi oli kuitenkin umpisurkea, ja sillä kertaa sijoitus yhden vuoden listalla oli 40 pykälää huonompi – 66:s. Kausi 2014-2015 on ollut Jonesilta varsin hyvä, ja sijoitus tämän kauden rahalistalla on 34:s. Tilastoista löytyy muun muassa eteneminen Australian Openin 16 parhaan joukkoon samoin kuin pienemmässä turnauksessa, Lisbon Openissa.
Sean O’Sullivan on viime kauden jälkeen ammattilaispaikkansa menettänyt pelaaja, joka kuitenkin palaa takaisin Main Tourille ensi kaudella. Hän on voittanut useita ammattilaisia, ja joukkoon mahtuu muun muassa Riga Openin puolivälieräpaikka, joka oli aikamoinen saavutus amatööriltä. Tasaisuutta otteista on kuitenkin puuttunut, mutta vasta 20-vuotiaalla nuorukaisella on taatusti silläkin saralla varaa kehittyä.
Jones ja O’Sullivan ovat tavallaan aika samanlaisia pelaajia, vaikka ystävänpäivänä 27 vuotta täyttävä Jones onkin kaksikosta taitavampi. Molemmat tekevät hyvin sarjoja ja pystyvät voittamaan eriä yhdellä breakilla. Molemmat ovat myös nuoria pelaajia, vaikka Jones kuuluukin vain vaivoin Main Tourin nuorimpaan kolmannekseen. Ottelusta voisikin odottaa viihdyttävää, ja ammattilaistasoa oleva O’Sullivan voi haastaa vastustajansa, vaikka voittoon onkin vaikea uskoa. Ei sekään mahdotonta ole, mutta melko hyvävireisen Jonesin kaatamiseen vaaditaan vahva pelipäivä.
Rod Lawler – Craig Steadman
Craig Steadman on yksi mahdollinen yllättäjä, vaikka hänen voittonsa Rod Lawlerista onkin epätodennäköisempää kuin tappio. Joka tapauksessa Steadman on viime aikoina voittanut European Tourin osakilpailuissa koviakin nimiä (Stuart Bingham, Barry Hawkins, Shaun Murphy, Joe Swail…) ja International Championshipin avauskierroksella kaatui Graeme Dott. Steadman onkin yhden vuoden listalla 50 parhaan joukossa.
Rod Lawler eteni loppuvuonna 2014 Ruhr Openin puolivälieriin ja UK Championshipin 16 parhaan joukkoon. Alkukaudesta hän ylsi muun muassa Paul Hunter Classicin välieriin. Yhden vuoden listalla Lawlerin sijoitus onkin peräti 25:s, ja hän on kovassa nousussa varsinaisella rankinglistalla. Vuoden 2014 viimeisissä turnauksissa hän oli kuitenkin vaisuhko.
En missään nimessä pitäisi Steadmanin voittoa yllätyksenä. Hän pelaa erinomaista kautta ja voi hyvinkin nousta rankingissa 70 parhaan joukkoon, vaikka aloitti kauden nollilta saatuaan paikan Main Tourille Qualifying Schoolin kautta. Lawler on ollut tällä kaudella parempi, mutta tammikuun lopussa Asian Tourin osakilpailussa hyvin pelannut Steadman on viime aikoina pelannut vakuuttavasti turnauksesta toiseen ja todennäköisesti tekee ottelusta tasaisen. Tämän vuoden puolella vasta Championship Leaguen lohkossa pelanneen (kaksi voittoa, neljä tappiota) Lawlerin vireestä ei ole mitään takeita.
Muita pelejä
Torstaina pelaavista amatööreistä jo mainitun Sean O’Sullivanin lisäksi ainoastaan Eden Sharavin (vastassa Dave Harold), Daniel Wellsin (vastassa Gary Wilson), Martin McCruddenin (vastassa Yu De Lu) ja Adam Duffyn (vastassa Jack Lisowski) voi kuvitella haastavan ammattilaisvastustajansa. Mielenkiintoinen nimi on myös Mansaarelta kotoisin oleva 18-vuotias Darryl Hill, joka kohtaa yhden vuoden listalla peräti sijalla 33 olevan Sam Bairdin. Vaikka ammattilaiset luonnollisesti lähtevät suosikkeina otteluihin, olisin yllättänyt, jos kaikki mainitut amatöörit häviävät kamppailunsa.
Amatööreistä maininnan ansaitsee myös Martin Ball, jolla on aika lailla toivoton tehtävä edessään. Hän nimittäin kohtaa Judd Trumpin. Hyviäkin vastustajia voittanut nuori Ball ei ole vielä ammattilaistasoa ja voi hyvinkin hävitä 4-0. Silti hän on joskus väläytellyt, ja nimi kannattaa laittaa muistiin.
Tian Pengfein ja Robbie Williamsin otteluun on vaikea nimetä ennakkosuosikkia. Williams tuntuu olevan alavireessä ja kadottaneen itseluottamuksensa, Tian sen sijaan on pelannut epätasaisesti. Hän ei ole hävinnyt kertaakaan huonoille pelaajille, jotka ovat rankingissa häntäpäässä, mutta kiinalainen ei ole myöskään voittanut oman tasoisiaan vastustajia niin usein kuin hänen kuuluisi. Viime aikojen vireen tai huipputason perusteella pelaajien välille ei saa juurikaan eroa, joten ottelusta voi odottaa tasaista ja päivän vire ratkaisee voittajan.
Jamie Copen ja Ross Muirin ottelussa kohtaa kaksi heikkovireistä pelaajaa, joten ottelusta voi muodostua arvaamaton ja sen kulkua on vaikea ennustaa. Pidän kuitenkin Muirin mahdollisuuksia voittaa vastustajansa kohtalaisina. Tällä kaudella he ovat pelanneet kahdesti vastakkain, ja ensimmäisen voitti ope 5-1, toisen Muir 5-2. Terveysongelmista kärsinyt Cope ei tällä kaudella ole voittanut yhtään huippunimeä, mutta ei toisaalta ole kertaakaan hävinnyt häntäpään pelaajalle (Oliver Brownin voi tosin kenties sellaiseksi laskea ja Muir-tappio joulukuulta on siinä ja siinä). Muir on toisaalta voittanut esimerkiksi Matt Seltin, mutta hävinnyt muun muassa Chen Zifanille. Kaksikon ottelun tulosta on todella vaikea veikata, sillä kuten niin usein heikkovireisten pelaajien kohtaamisessa, tälläkin kertaa päivän vire ratkaisee tuloksen, ja ottelusta voi tulla oikeastaan ihan mitä tahansa.
Maininnan ansaitsee myös Fraser Patrick, joka on voittanut viime aikoina kelpo pelaajia ja jos saa jälleen hyvän vireen, voi hyvinkin voittaa Andrew Higginsonin.
Kuva: Monique Limbos
