Mastersin puolivälierät pelataan torstain ja perjantain aikana niin, että molempina päivinä pelataan kaksi ottelua. Torstain ohjelmassa ovat Ronnie O’Sullivanin ja Marco Fun sekä Ali Carterin ja Neil Robertsonin väliset kamppailut.
Ronnie O’Sullivan – Marco Fu
Stuart Binghamin 6-3 voittanut ja maksimin sekä kaksi pienempää satasta tehnyt Marco Fu oli ehdottomasti yksi avauskierroksen parhaista pelaajista. Hän teki toistuvasti suuria sarjoja ja osoitti olevansa hyvässä vireessä joulukuun parin yllätystappion jälkeen. Kymmenentenä maailmanlistalla oleva hongkongilainen ei kuitenkaan pääse jatkossakaan helpolla, sillä vastaan asettuu seuraavaksi Ronnie O’Sullivan.
O’Sullivan ei missään nimessä pelannut parastaan ensimmäisellä kierroksella, vaikka voittikin Ricky Waldenin 6-4 ja nousi sivuamaan Stephen Hendryn kaikkien aikojen satasten ennätystä. Etenkin ensimmäisissä erissä peli oli tahmeaa, mutta Walden ei kyennyt käyttämään saamiansa paikkoja hyväkseen. Todella vahvan avausottelun pelannut Fu tarjoaa O’Sullivanille selvästi kovemman haasteen.
O’Sullivan johtaa kaksikon keskinäisiä otteluita 10-6 ja vähintään kuuteen erävoittoon pelatut kamppailut ovat 3-3. Viimeksi Fu on kuitenkin pystynyt kaatamaan englantilaisen Welsh Openissa 2009, joten edellisestä voitosta on jo vierähtänyt aikaa. Edellinen kohtaaminen on Champion of Championsin 2014 puolivälieristä, ja silloin O’Sullivan voitti puhtaasti 6-0 erittäin vahvan esityksen jälkeen.
Mastersin avauskierroksella Fu oli eittämättä parempi kuin O’Sullivan, mutta toisaalta hongkongilainen on erittäin ailahteleva pelaaja. Fun taso vaihtelee huomattavasti jopa otteluiden sisällä eikä ole mitään takeita, että hän pelaisi puolivälierissä yhtä hyvän ottelun kuin edellisellä kierroksella. Myös O’Sullivanin voisi odottaa parantavan, jos vastustaja on paremmassa vireessä kuin Walden avauskierroksella.
Toisaalta O’Sullivan ei ole pelannut huippupeliä Champion of Championsin jälkeen, vaikka kohtuullisen hyvin onkin pelannut. UK Championshipin voitto tuli ilman parasta virettä, mutta alavire on selitettävissä jalkavaivoilla. Hallitsevalla Masters-voittajalla on tapana parantaa kierros kierrokselta, ja sitä vaaditaan nytkin, sillä Walden-ottelun esitykset eivät riitä turnausvoittoon. Toki ottelussa oli paljon positiivistakin ja esimerkiksi muutama komea sarja.
O’Sullivan on nykyään varmaankin aina pelatessaan ennakkosuosikki. Mitä muuta Mastersin, Champion of Championsin, Welsh Openin ja UK Championshipin hallitseva mestari voisikaan olla? Jos Fu pelaa hyvän ottelun, en kuitenkaan missään nimessä yllättyisi, vaikka hän voittaisi vastustajansa, jolla on jo 14 ottelun voittoputki. Fun vireestä on tosin vaikea sanoa etukäteen yhtään mitään.
Ali Carter – Neil Robertson
Ali Carter voitti ala-arvoisen Barry Hawkinsin 6-1, mutta pelasi mukiinmenevän pelin. Hawkins, jonka suurin sarja oli 22 pistettä, ei kuitenkaan tarjonnut minkäänlaista vastusta Carterille. Otteluvoitto oli Carterille ensimmäinen taukonsa jälkeen, jos Championship Leagueta ei lasketa. Rankingturnauksista voittoja ei ole vielä tullut.
Neil Robertson kukisti Robert Milkinsin 6-4 melko hyvässä ottelussa, jonka voitto olisi kyllä voinut mennä myös Milkinsille. Hänen on kuitenkin parannettava, jotta paikka välierissä avautuisi. Australialaisen kausi on ollut kohtalainen, mutta kuitenkin vähän alle korkeiden odotusten. Maailmanlistan kärkinimeä on vaikea kritisoida rankingsijoituksen takia, mutta yhden kauden listalla kuudentena oleva Robertson on hävinnyt suurissa turnauksissa Joe Swailin ja Michael Whiten tapaisille pelaajille, joiden pitäisi kaatua säännöllisesti.
Kummankin on parannettava edellisestä ottelustaan, jotta otteluvoitot turnauksessa eivät jää yhteen. Keskinäisiä otteluita 6-3 ja pitkiä kohtaamisia 3-1 johtava Robertson lähtee peliin suosikkina, mutta Carter pelasi edellisellä kierroksella kauden parhaan pelinsä. Hän pystyy ainakin haastamaan vastustajansa ja, mikäli australialainen ei paranna, jopa voittamaan ottelun. Rankingkärjessä majaileva Robertson on kuitenkin suosikki ja O’Sullivan-Fu-otteluparin voittajan todennäköinen välierävastustaja.
Kuva: Monique Limbos
