Riga Open on European Tourin ensimmäinen turnaus. Latviassa pelattava turnaus on ilmeisesti ensimmäinen Baltian maissa pelattava ammattilaisturnaus. Koska se pidetään melko lähellä Suomea, on turnaukseen ilmoittautunut Robin Hullin lisäksi kymmenen muuta pelaajaa, jotka kaikki aloittavat amatöörikierroksilta.
Kymmenestä suomalaisamatööristä neljä aloittaa toiselta kierrokselta ja on siis yhden voiton päässä paikasta ammattilaisten joukossa – loput kuusi tarvitsevat kaksi voittoa. Esimerkiksi Arttu Klemetti tarvitsee vain yhden voiton päästäkseen John Higginsiä vastaan todennäköisesti televisioitavaan otteluun. Mikäli Mika Hummelin voittaa ottelunsa, vastaan asettuisi Robin Hull. Kovin monella maalla ei ole ollut kahta pelaajaa pelaamassa vastakkain ammattilaisturnauksessa ammattilaiskierroksilla – saavutus olisi erittäin harvinaislaatuinen. Tero Napparia vastaan voi asettua kymmenkertainen naisten maailmanmestari Reanne Evans, ja Antti Mannila kohtaa avauskierroksella viime kauden päätteeksi ammattilaisringistä tippuneen Martin O’Donnellin. Mielenkiintoisia otteluita siis riittää! On täysin realistista saada pari-kolme suomalaista Hullin lisäksi pääsarjaan. Ainoastaan Englannilla on mukana enemmän amatöörejä kuin Suomella.
Amatöörikierroksilta löytyy Evansin ja O’Donnellin lisäksi muitakin kiinnostavia nimiä. Sean O’Sullivan on entinen ammattilainen, joka pyrkii takaisin Main Tourille. Mitchell Travis voitti viime kaudella amatöörinä muun muassa Marco Fun ja Kurt Maflinin – kyseessä on melkein ammattilaistason pelaaja. Sami Hovia vastaan asettuva Martin McCrudden teki moneen vaikutuksen Qualifying Schoolissa. Kurt Maflinin vaimo Anita Maflin sekä erinomaisen tilastopalvelu CueTrackerin ylläpitäjä Ron Florax ovat myös mukana. Lisäksi mukana on useita lupaavia nuoria, kuten Jamie Clarke, Eden Sharav, Sanderson Lam, Kishan Hirani, Gareth Allen, Sydney Wilson ja Joe O’Connor. Osa pelaajista pystyy hyvinkin voittamaan ammattilaisvastustajan tai jopa parikin. Amatööreille ET-turnauksissa on kaksikin houkutusta: parhaat pelaajat saavat suoran ammattilaispaikan (tosin niistä taistelevat myös rankingin 64 parhaan ulkopuolella olevat ammattilaiset) ja parhaat amatöörit pääsevät erilliseen turnaukseen, jossa jaetaan kaksi ammattilaispaikkaa.
Myös amatöörikierrokset pelataan paras seitsemästä -systeemillä, joten yllätyksille on hyvä mahdollisuus. Niitä ei kuitenkaan ole yleensä nähty juurikaan etenkään kun amatöörikierroksia on vain kaksi, sillä amatöörien tasoerot ovat niin suuret – osa pelaajista on melkein ammattilaistasoa, osa huvikseen pelailevia. Jaossa on peräti 28 paikkaa ammattilaiskierroksilla, joten karsintakierroksia ei tarvita enempää. Joskus niitä on nähty jopa viisi.
Ammattilaisista mukana ei ole yhtään kiinalaista. He eivät voineet olla varmoja viisumin saamisesta ajoissa eivätkä ilmoittautuneet perumissakkojen pelossa. Hongkongin Marco Fu on kuitenkin ilmoittautunut. Top 64 -pelaajista myöskään Ronnie O’Sullivan, Ali Carter, Tom Ford, Ken Doherty tai Pankaj Advani eivät ole mukana. Sen sijaan villin kortin Main Tourille saanut Steve Davis avaa kautensa Latviassa. Mukana on joka tapauksessa poikkeuksellisen tasokas joukko.
Ensimmäisen kierroksen herkkupala on Mark Williamsin ja Scott Donaldsonin ottelu. Williams on kaksinkertainen maailmanmestari ja Donaldson erinomaisia otteita esittänyt nuori lupaus. Lisäksi suurta yleisöä kiinnostavat todennäköisesti esimerkiksi Mark Selby (kohtaa Ian Burnsin), Steve Davis (kohtaa David Morrisin), Judd Trump (kohtaa Lee Pagen), Neil Robertson (kohtaa Ross Muirin) sekä Mark Allen ja John Higgins (molemmat kohtaavat amatöörin).
European Tourilla nähdään usein yllätyksiä. Viime kaudella ei yhtään yllätysvoittajaa nähty, mutta finaaleissa olivat esimerkiksi Gerard Greene ja Fergal O’Brien sekä edeltävällä kaudella Jack Lisowski, Joe Swail, Rod Lawler (voitti finaalin), Jamie Burnett ja Anthony McGill. Yksittäisissä otteluissa nähdään yleensä useita yllätysvoittajia – huippunimistä käytännössä joka kerta muutama tippuu heti ensimmäisellä kierroksella. Paras seitsemästä -ottelut ovat lyhyitä, mikä lisää mahdollisuuksia yllätyksiin. Siispä minkään ottelun tulosta ei voi pitää varmana. On kuitenkin sanottava, että Shaun Murphyn osuus kaaviosta vaikuttaa melko helpolta. Ensimmäisten kolmen kierroksen aikana vastaan voivat tulla esimerkiksi Matt Selt ja Jack Lisowski eikä neljännenkään kierroksen mahdollinen vastustaja Graeme Dott ole toistaiseksi kauden aikana vakuuttanut. Puolivälierissä vastaan voisikin tulla vaikka Australian Openin voittaja Judd Trump tai Ricky Walden. Myöskään Marco Fun mahdolliset vastustajat eivät ole aivan terävimmästä kärjestä – kovimmat nimet ennen puolivälieriä ovat Andrew Higginson ja Robert Milkins. Puolivälierissä vastaan voisi asettua vaikka Barry Hawkins, Stephen Maguire tai Robin Hull. Kolmas noston ansaitseva nimi on Mark Selby. Ennen puolivälieriä hän voi kohdata esimerkiksi Martin Gouldin, Jamie Copen, Matthew Stevensin tai Michael Whiten. Sellaisten nimien joukossa Selby on kyllä suosikki.
John Higgins kohtaa ensimmäisellä kierroksella amatöörin, jonka me kaikki suomalaiset toivomme olevan Arttu Klemetti. Toisella kierroksella vastaan voisi tulla Gary Wilson ja kolmannella Peter Ebdon. Seuraavalla kierroksella mahdollisia vastuksia ovat esimerkiksi Ryan Day tai hyvässä vireessä oleva Stuart Bingham – toki esimerkiksi Dechawat Poomjaeng voi yllättää. Kyseessä on siis melko kovatasoinen osa kaaviota. Se, joka siitä etenee jatkoon, kohtaa puolivälierissä todennäköisesti Mark Selbyn, joka on suosikki etenemään välieriin.
Mark Williams, Scott Donaldson, Joe Perry, Ben Woollaston ja Mark Allen ovat samassa osassa kaaviota. Heistä siis vain yksi voi päästä puolivälieriin. Williams ja Donaldson kohtaavat heti avauskierroksella, ja voittaja kohtaa kolmannella kierroksella mahdollisesti Perryn. Myös Woollaston ja Allen kohtaavat kolmannella kierroksella, mikäli voittavat helpohkot avausottelunsa. Käytännössä kuka tahansa viisikosta voi edetä puolivälieriin. Woollaston on mahdollinen yllättäjä, tosin se vaatii erinomaista peliä. Vastustajat nimittäin ovat kovia. Puolivälierissä sinne saakka etenevälle vastaan asettunee Neil Robertson, ellei tämä häviä esimerkiksi Michael Holtille tai Mark Davisille.
Muita potentiaalisia yllättäjiä etsiessä on mainittava Ricky Walden. Hän on kaikessa hiljaisuudessa vakiinnuttanut paikkansa top 16 -pelaajien joukossa. Jo tältä kaudella hänellä on Australian Openin puolivälieräpaikka. Waldenin ensimmäiset vastustajat eivät myöskään ole terävimmästä kärjestä – kolmannella kierroksella vastaan voisi tulla Dominic Dale, mutta ensimmäisten kierrosten Stuart Carringtonit ja Ryan Clarkit tuskin tarjoavat suurta haastetta. Neljännellä kierroksella todennäköisin vastustaja on Judd Trump. Trump on kuitenkin melko ailahteleva pelaaja, ja hänellä on enemmän yllätystappioita kuin monilla muilla huippunimistä. Waldenin voittoa Trumpista ei voisi edes kovin suureksi yllätykseksi luokitella. Viimeksi kaksikko kohtasi Australian Openissa alkukaudesta. Silloin Trump voitti 5-4. Myös Jamie Jonesin onnistuminen roikkuu ilmassa. Hän on parin vaikean kauden jälkeen aloittanut erinomaisesti. Potentiaaliahan Jonesilla on runsaasti. Alkukaudesta hän on ollut vakuuttava, ja uskon vahvasti, että hän etenee jossain turnauksessa kauden aikana pitkälle. Jonesin osuus kaaviosta on vaikea – Oliver Lines, Graeme Dott, Fergal O’Brien ja Anthony McGill ovat kaikki hänen osiossaan, ja heidän joukostaan luultavasti tulisivat Jonesin kolme ensimmäistä vastustajaa – mutta aivan terävimmän kärjen huippunimiä hän ei kohtaa ennen kuin neljännellä kierroksella (Shaun Murphy). Vaikka Dott onkin top 16 -pelaaja, ei hän ole toistaiseksi vakuuttanut. Jones saa urakoida kunnolla, mikäli hän haluaa edetä toiselle pelipäivälle asti, mutta hänen taitonsa kyllä riittävät siihen. Maininnan ansaitsee myös Matthew Stevensin ja Aditya Mehtan kanssa samassa osiossa kaaviota pelaavat Jamie Cope ja Michael White. Kaksikon on määrä kohdata keskinäisessä ottelussa toisella kierroksella, ja ottelun voittaja kohtaa todennäköisesti Mehtan tai Stevensin. Neljännen kierroksen paikka ei siis vaadi ihmeitä. Sen jälkeen vastaan tulisikin Selby.
Robin Hull kohtaa ensimmäisellä kierroksella jonkun amatöörin. Vaihtoehtoja on kolme: Mika Hummelin, Andreas Ploner ja Sascha Lippe. Vaikka me kaikki toivomme suomalaisten keskinäistä koitosta, on se epätodennäköistä. Ploner on kolmikosta todennäköisin vastustaja, mutta on muillakin mahdollisuuksia. Joka tapauksessa olisi suuri yllätys – ja pettymys – mikäli Hull ei toiselle kierrokselle etenisi, sillä mahdolliset amatöörivastustajat eivät vielä ole ammattilaistasoa. Toisella kierroksella vastaan asettunee Barry Hawkins, joka on viime vuosina tehnyt todellisen läpimurron huipputasolle. Wuxi Classicin semifinalisti Hawkins on yleensä tasaisen varma suoriutuja. Haaste on kova, mutta sellaisiahan Hull haluaakin. Hän on osoittanut olevansa erinomainen pelaaja. Voitto Hawkinsista ei olisi suuri yllätys, vaikka suomalainen altavastaajana peliin lähteekin. Seuraavaksi vastaan voisi asettua Kyren Wilson tai Kurt Maflin (Hull olisi ennakkosuosikki) ja neljännellä kierroksella Stephen Maguire, jonka ensimmäiset vastustajat ovat melko heikkoja – ainoastaan Alan McManusilla voi nähdä olevan aito mahdollisuus Maguiren kaatamiseen, vaikka tämä pelaisi hyvin. Hullin osalta oleellista on ottelujen aloitus. Wuxissa hän aloitti esimerkiksi Dottia vastaan erinomaisesti, mutta aivan liian usein Hull on pelannut ensimmäiset erät huonosti. Kun voittoon vaaditaan vain neljä freimiä, ei siihen oikein ole varaa. Toisaalta kun otteluita pelataan useita päivässä, pitäisi Hullin olla tottunut olosuhteisiin ja valmis pelaamaan heti alusta alkaen. Ensimmäisen vastustajan pitäisi olla Hullille helppo, ellei jopa suupala, mutta Hawkins on toista luokkaa. Kolmannelle kierrokselle eteneminen vaatii erinomaista peliä. Parhaimmillaan Hull pystyy siihen ilman epäilystäkään, mutta viime kauden perustaso oli heikompi. Myös aivan kauden alussa tullut tappio James Cahillille osoittaa taatusti, ettei lepsuiluun ole varaa. Hawkins on kaadettavissa, mutta virheitä ei oikein saisi tulla. Hullin kaavio ei ole helppo, joten menestyminen vaatii erinomaista peliä. Paras seitsemästä -otteluissa sekään ei kuitenkaan aina riitä.
