Australian Openin tiistaipäivään kuuluu kuusi avauskierroksen ottelua. Ensimmäiset pelataan Suomen aikaa jo 4.30 ja viimeiset 12.00 alkaen.
Aamuvirkkujen ottelussa Joe Perry kohtaa Jamie Burnettin, joka eteni pääsarjaan voittamalla viimeisen karsintaottelunsa katkaisufreimin viimeisellä mustalla. 40-vuotias Perry esiintyi varsin hyvin edellisellä kaudella. Wuxi Classicin kirvelevän finaalitappion jälkeen tuli kyllä heikko vaihe, mutta kausi huipentui pitkän uran ensimmäiseen suureen turnausvoittoon maaliskuun lopussa. MM-turnauksessa englantilainen putosi toisella kierroksella. Burnett-ottelu on Perrylle kauden ensimmäinen, joten hänen pelivireensä on vielä toistaiseksi arvoitus, mutta hän on yleensä esiintynyt kauden alussa vahvasti eli harjoittelu näyttää maistuvan lyhyellä kesätauollakin.
Burnett pelasi viime kauden kokonaisuutena suurin piirtein tasollaan, mutta hän oli vielä tavallistakin epätasaisempi. Paras saavutus oli International Championshipin puolivälieräpaikka, mutta seuraavan kerran hän voitti samassa turnauksessa enemmän kuin yhden ottelun vasta viiden kuukauden kuluttua MM-karsinnoissa. Uusi kausi alkoi pirteillä otteilla Australian Openin karsinnoissa, mutta niistä on jo aikaa. Skotlantilainen on kiistatta altavastaaja, mutta hän on voittanut top 16 -pelaajia noin yksi per kausi -tahdissa. Onko nyt sen vuoro?
Toisessa aamuvirkujen ottelussa kohtaava Robert Milkins sekä villin kortin kierroksen yllättäjä Adrian Ridley. Milkinsillekin ottelu on kauden ensimmäinen, ja olosuhteisiin jo totutellut Ridley saa siitä hieman etua. Kaikki muut tekijät puhuvatkin Milkinsin puolesta. 39-vuotias englantilainen on jojoillut 16 parhaan rajaviivalla, ja tällä hetkellä sijoitus on niukasti top 16:ssa. Viime kausi oli tasaisen hyvä ja huono ottelut jäivät yksittäisiksi, joten englantilaisella on hyvä mahdollisuus säilyttää top 16 -sijoitus pidemmänkin aikaa.
Ridley on jo nyt yllättänyt. Hänestä tuli ensimmäinen villin kortin australialaispelaaja, joka voitti ottelunsa Australian Openissa. Australialainen ei kuitenkaan missään nimessä pelannut hyvin, vaan ottelu oli varsin heikkotasoinen. Hänen ainoa mahdollisuutensa lepääkin Milkinsin heikossa pelissä. Englantilainen on yleensä aloittanut kaudet vahvasti ja hän on ilomielin aloittanut kautensa aikaisin, vaikka osa ammattilaisista haluaa pidemmän kesäloman. Onkin vaikea nähdä Ridleyn yllättävän uudestaan.
Tiistain toisessa jaksossa pelaakin vain Markeja, sillä Mark Allen kohtaa Mark Joycen ja Mark Selby Mark Kingin. Allenin edellinen kausi oli varmaankin hieman odotuksia heikompi, vaikka kauteen mahtui muun muassa neljä peräkkäistä finaalipaikkaa. Pohjoisirlantilainen hiipui kuitenkin vuodenvaihteen jälkeen, ja Mastersin välieräpaikka on ainoa mainnan ansaitseva saavutus vuoden 2015 puolelta.
Joyce puolestaan oli oma arvaamaton itsensä, vaikka tällä kertaa kauteen ei mahtunut yhtään yksittäistä huipputurnausta. Joycen ranking nousi alkukaudesta uran parhaaksi (31:nen), mutta tippui lopulta noin kymmenen pykälää kauden alun sijoitusta heikommaksi (47:s). Hän itse asiassa johtaa keskinäisiä otteluita Allenia vastaan 2-1, mutta kaikki aikaisemmat ovat olleet paras seitsemästä -pelejä. Hyvät karsinnat pelannut Joyce on altavastaaja, mutta Allen tuskin on heti terävimmillään, joten jos englantilaisen vire säilyy, hän voi hyvinkin haastaa vastustajansa.
Vaikka Mark Selby oli viime kaudella joissakin yksittäisissä otteluissa heikko ja maailmanmestarin tittelin tuomat paineet näkyivät ajoittain, hän pelasi tasaisesti ja oli yhden kauden rahalistalla neljäs. 32-vuotiaan kausi oli siis varsin onnistunut, ja ranking on yhä ykkönen. Hän lähteekin selvänä suosikkina 41-vuotiasta konkari Mark Kingiä vastaan. Kingin top 16 -ajoista on vain viisi vuotta, mutta hän ei ole enää hetkeen tuntunut pelaavan huipputason snookeria. Todellinen puurtaja yllättää kuitenkin ajoittain ja saa kenen tahansa päivästä pitkän. Juuri sinnikkyytensä takia King on saavuttanut viime vuosina menestystä – hän ei anna periksi ja saa otteluista helposti erittäin takkuisia, mikä sopii hänen pelityylilleen. Englantilainen voittaa hyvällä prosentilla keskikastin pelaajia, mutta aivan kärkipelaajista – joihin Selbykin on luettava – voitot ovat harvassa. Keskinäiset ottelut ovat Selbylle 8-3, mutta Kingin edellisestä voitosta on jo neljä vuotta. Kingin voitto olisikin aikamoinen yllätys.
Päivän viimeisen jakson ottelut ovat ennalta erittäin mielenkiintoisia. Kotiyleisön suosikki Neil Robertson kohtaa Matt Seltin, joka ehti jo lämmitellä villin kortin kierroksella. Selt oli ottelussaan erittäin vakuuttava eikä karsintaottelukaan ollut huono. Näyttääkin, että erinomaisen edelliskauden jälkeen hän jatkaa samaan malliin ja voi hyvinkin nostaa rankingsijoituksensa jopa 20 parhaan joukkoon. Uudelle tasolle noussut Selt voi tarjota Robertsonillekin kovan haasteen.
Australian Openin voitto on oikeastaan ainoa saavutus, joka Robertsonilta vielä toistaiseksi puuttuu. Kahtena edelliskautena hän ylsi turnauksen finaaliin, mutta molempina kertoina tuloksena oli tappio. Selt pelaa tällä hetkellä sillä tasolla, että hän pystyy kukistamaan Robertsonin. Silti australialainen janoaa turnausvoittoa kotiyleisönsä edessä ja tekee taatusti kaikkensa voittaakseen turnauksen. Hän on myös jo päässyt pelaamaan World Cupissa, joten Robertson ei joudu täysin kylmiltään Seltiä vastaan.
Myös Michael Holt ja Gerard Greene kohtaavat tiistaina. Holt siirtyi täksi kaudeksi Terry Griffithsin valmennukseen. Englantilainen on kiistatta alisuorittanut uransa aikana, sillä hänellä on potentiaalia top 16 -sijoituksiin, mutta pääasiassa henkisen kantin takia hän ei ole sinne asti noussut. Suoranainen taikuri Griffiths on saanut monet pelaajat potentiaalinsa tasolle, joten Holtinkin voi odottaa parantavan.
Holt itse asiassa aloitti viime kauden hyvin ja oli nousemassa jopa rankingin 20 parhaan joukkoon, mutta elokuun tienoilla tapahtui käänne heikompaan ja helmi-maaliskuussa tuli pohjanoteerauksena kuusi peräkkäistä tappiota. Sen jälkeen hän väläytteli parempiakin otteita, mutta yhden kauden rahalistalla sijoitus oli kuitenkin 32 parhaan huonommalla puolella.
Gerard Greene ei puolestaan ollut yhden kauden rahalistalla edes 70 parhaan joukossa. Aina yhtä arvaamaton pohjoisirlantilainen eteni viime kaudella kahdesti – Bulgarian Openissa ja Indian Openissa – 32 parhaan joukkoon, mutta tippui muissa viimeistään toisella kierroksella. Näyttääkin, että 41-vuotias on todella vaikeuksissa yrittäessään säilyttää ammattilaispaikkaansa. Australian Openin karsinnoissa hän oli kuitenkin pirteä. Greenen pelivire on aina suuri arvoitus, mutta tällä kertaa niin on Holtinkin. Hän oli nimittäin viime kauden alussa erinomainen, sen jälkeen ala-arvoinen ja aivan kauden lopussa kohtalaisen hyvä. Onko hän saanut käännettyä kurssinsa tauon aikana ja onko Griffithsin valmennuksella ollut jo vaikutusta? Ei kuitenkaan saa unohtaa, että Greenen vire on pääsääntöisesti ollut niin heikko, että Holtilta ei välttämättä vaadita ihmeitä jatkopaikkaan.
Kuva: Monique Limbos
