Aki Kauppinen toi snookerin lähes omakätisesti suomalaisten tietoisuuteen 1980-luvun loppupuolella. Nyt jo yli 20 vuotta Eurosportille snookeria selostanut Kauppinen on jälleen kerran valmis 17 päivän selostusurakkaan Cruciblessa pelattavien MM-kisojen parissa. Finnsnooker kävi jututtamassa Kauppista Discoveryn ja Eurosportin studiolla Helsingissä kisojen aattona. Haastattelussa Kauppinen kertoo omat näkemyksensä kevään kisojen lähtökohdista, puhuu snookerin tilanteesta laajemminkin niin maailmalla kuin Suomessa, ja kertoo valmennettavansa, Q-schooliin valmistautuvan Heikki Nivan kuulumiset Sheffieldistä.
Aloitetaan MM-kisoista. Ronnie O’Sullivan ja Mark Selby lähtevät turnaukseen ykkös- ja kakkossijoitettuina pelaajina. Miten vahvoina ennakkosuosikkeina tämän kaksikon näet?
Kyllä he ilman muuta ennakkosuosikit ovat: kyseessä on rankingin kaksi kärkinimeä, joista Selby on hallitseva maailmanmestari ja Ronnie on voittanut viisi kisaa tällä kaudella. Selby on pelannut tällä kaudella välttävästi mutta voitti kuitenkin kauden toiseksi isoimman turnauksen juuri ennen MM-kisoja, joten eihän heitä voi ajatella minään muuna kuin ennakkosuosikkikaksikkona.
Ja he ovat eri puolilla kaaviota, eli voivat kohdata vasta finaalissa.
Niin, tämä on älyttömän hyvä juttu koko kisan kannalta, verrattuna vaikka siihen jos tämä kaksikko voisi kohdata jo välierissä. Jotenkin se suurin hypetys näiden isojen turnausten kohdalla on aina nimenomaan kisojen alkua edeltävinä päivinä, ja hypetystä lisää nyt se että voidaan spekuloida näiden kahden mahdollisella finaalikohtaamisella. Se on tiedossa, että Selby on sellainen pelaaja, jolle O’Sullivan häviää jos ei pelaa todella hyvin, mutta sanoisin että jos O’Sullivan pelaa parhaalla tasollaan, hän voittaa Selbyn, riippumatta siitä miten Selby pelaa. Tämä toki pätee kaikkiin muihinkin; jos Ronnie pelaa parasta peliään, häntä ei voita kukaan. Semifinaaleissa ja finaaleissa pelataan toki niin pitkiä otteluita, että on lähes mahdotonta, että joku pelaisi läpi koko ottelun todella hyvin.
Kuvitellaan että O’Sullivan ja Selby kohtaavat finaalissa. Jos on pakko veikata, kumpi voittaa?
Jos on pakko sanoa, sanon Ronnie, mutta vain sen takia että fanitan häntä enemmän. Muuta syytä ei ole.
Jos sitten siirrytään näistä kahdesta eteenpäin, ketkä nostaisit Ronnien ja Selbyn kovimmiksi haastajiksi?
Toivoisin Ding Junhuin pärjäävän, parina viime vuonnahan hän on pärjännyt Cruciblessa hyvin olemalla finaalissa ja välierissä, mutta tällaisten suoritusten kovuus unohtuu helposti, koska maailmanmestaruus ja vain maailmanmestaruus on tässä lajissa se ylivoimaisesti tärkein saavutettava asia.
John Higgins on ehdottomasti yksi nimi jonka nostan esiin, toinen konkari Mark Williams on ollut kovassa iskussa mutta hän saattaa kohdata jo puolivälierissä O’Sullivanin, jolle en usko hänen pärjäävän. Jos taas O’Sullivan kompuroi jo alkukierroksilla, nousee Williams ilman muuta yhdeksi suosikeista. Totta kai myös Judd Trumpilla on mahdollisuutensa, mutta jostain syystä kaikesta osaamisestaan huolimatta en usko esimerkiksi Neil Robertsonin pärjäävän pitkässä ottelussa Selbyä tai O’Sullivania vastaan. Näiden kaikkien ulkopuolelta nostan esiin vielä Mark Allenin, tuoreen Masters-voittajan.
MM-karsinnat saatiin päätökseensä keskiviikkona, sieltä pääsarjaan tiensä pelasivat muun muassa Ryan Day ja Graeme Dott. Karsija on voittanut Cruciblen historiassa maailmanmestaruuden kahdesti, näetkö minkäänlaista mahdollisuutta, että karsinnat läpäissyt pelaaja nähtäisiin tänä vuonna finaalissa tai kenties jopa mestarina?
En näe mahdollisuutta. Tietysti toivon, että ainakin joku karsija voittaisi vähintään pari matsia ja nähtäisiin puolivälierissä. Esimerkiksi Kiinan Lü Haotianilla uskon olevan mahdollisuudet voittaa ensimmäisessä ottelussaan Marco Fu ja sitten jopa Barry Hawkins, mutta en usko että hän pystyy voittamaan Dingiä, Ronnieta tai Selbyä. Nämähän ovat aina toki aivan fiilis-juttuja, Hawkinskin on pelannut Cruciblessa useamman kerran välierissä ja kerran finaalissa, joten ei tämäkään veikkaus perustu järkeen, vaan tämänhetkiseen mutu-tuntumaan. Jos minä nämä kaikki tietäisin niin olisin jo miljonääri!
Crucible on legendaarisin paikka jossa snookeria pelataan. Mikä siitä tekee niin ainutlaatuisen areenan?
En usko että se lopulta on niin paljon kiinni siitä tilasta itsestään, vaikka aina puhutaankin Cruciblen intiimiydestä ja jyrkistä katsomoista joissa katsojat ovat todella lähellä pelaajia. Totta kai se tuo areenalla mahtavan fiiliksen, mutta pidän tärkeämpänä Cruciblen pitkiä perinteitä: siellä MM-kisat ollaan aina pelattu. Lisäksi kiertueen suurimmat rahapalkinnot lisäävät toki turnauksen arvoon, kuten myös se ainutlaatuinen kiinnostus jota kauden päättävät MM-kisat herättävät. Uskon että Cruciblen merkitys muodostuu kaikkien näiden asioiden yhteisvaikutuksesta.
MM-kisoista puhuttaessa voidaan nostaa esiin tiettyjä pelaajia, jotka ovat niin sanottuja ”Crucible-spesialisteja”; esimerkiksi Matthew Stevens ja Graeme Dott ovat pelanneet yhteensä viidessä MM-finaalissa ja lukuisissa välierissä, mutta voittaneet muualla yhteensä vain kolme rankingturnausta. Toisaalta taas esimerkiksi Judd Trump ja Ding Junhui ovat voittaneet molemmat toistakymmentä rankingturnausta, mutta tähän verrattuna menestys MM-kisoissa on jäänyt vaisuksi. Mitkä ominaisuudet korostuvat nimenomaan MM-turnausta pelattaessa?
Tähän vaikuttaa tietysti tämän turnauksen erityislaatuisuus, josta juuri puhuimme. Esimerkiksi John Higgins on todennut vähän aikaa sitten itsekin, että hänen pitäisi saada itsensä parempaan kuntoon: kyseessä on siis myös todellinen testi pelaajien kestävyydelle. Ottelut MM-kisoissa ovat todella pitkiä, ja jokainen joka on käynyt edes kokeilemassa snookerin pelaamista, ymmärtää miten vaikea laji on kyseessä. MM-kisoissa keskittymisen pitää pysyä huipputasolla tunnista toiseen. Vaikkapa Dott, jota kutsutaankin Pocket Dynamoksi, on osoittanut jaksavansa pelata pitkiä otteluita. Hyvä kunto on siis todella tärkeää MM-kisoja pelatessa, se tuo niitä muutaman prosentin etulyöntiasemia jotka voivat olla ratkaisevia pitkissä otteluissa.
Olet selostanut snookeria Eurosportille jo pitkän aikaa. Mitkä ovat jääneet mieleesi ikimuistoisimpina otteluina, joita olet päässyt selostamaan?
Minulla ei ole sellaista muistia johon yksittäiset ottelut jäisivät kovin tarkkaan talteen. Kun selostan ottelua, olen hetkessä niin hyvin mukana kuin mihin omalla yläkerrallani pystyn, ja vaikka moni saattaa luulla toisin, jännitän siinä hetkessä omaakin suoritustani. Minulla on välillä sellaisia tilanteita, että joku soittaa minulle juuri ottelun päätyttyä ja kyselee jotain vaikkapa ottelun kahdeksannesta erästä, ja minä en välttämättä pysty muistamaan mitä juuri selostamassani ottelussa on tapahtunut.
Toki ajan myötä ottelut palautuvat paremmin mieleen, mutta yksittäisiä ikimuistoisimpia otteluita ei kymmenien ja kymmenien jännittävien otteluiden seasta mieleen nouse. Uskomattoman jännittävään otteluun ei välttämättä tarvita decideria: huippujännittävä vääntö voi päättyä vaikka 5-2, jos ottelun kaksi viimeistä erää pelataan hurjaa taistelua viimeisillä palloilla, jotka lopulta sattuu molemmilla kerroilla pussittamaan sama tyyppi. Kahden vuoden päästä kun katsotaan ottelun tulos, 5-2 näyttää aivan selvältä peliltä!
Kenen pelaajien katsomisesta nautit itse eniten?
Tykkään katsoa tietysti Ronnie O’Sullivanin peliä, ja pidän myös Jack Lisowskista, joka pelaa elämänsä parasta kautta ja on erittäin vaarallinen. En aiemmin maininnut Lisowskia mutta hän saattaa olla MM-kisojen musta hevonen, hän on itse sanonut tehneensä töitä sen eteen, että hän pystyisi pelaamaan tasaisemmin ja keskittyneemmin, ja on näyttänyt viime aikoina tulivoimaansa. Lisäksi pidän kovasti Dingistä, hänen cue ball controlliaan on hienoa seurata.
Olet seurannut snookeria Suomessa ja maailmalla pitkän aikaa, mikä mielestäsi on lajin tilanne, maailmalla ja Suomessa?
Maailmalla tilanne on älyttömän hyvä. Kansainvälistä kenttää olen seurannut jo ainakin 80-luvun puolivälistä asti, eikä snookerilla ole koskaan mennyt niin hyvin kuin nyt. Ei ole enää kauhean liioiteltua sanoa että kyseessä on globaali laji. Toki monissa maissa laji on vielä tuntematon, mutta kyllä snookeria pelataan jo monissa yllättävissäkin paikoissa: esimerkiksi amatöörien MM-kisoissa nähtiin pelaajia monista sellaisista maista, jotka eivät aivan äkkiä tulisi mieleen. Ammattilaiskiertueelle sisään pääseminen on niin mielettömän vaikeaa, että se ei sinänsä vielä kerro miten globaali laji tämä nykyään onkaan.
Eurooppalaisittain ajateltuna isoimmat kiitokset menevät Eurosportille sekä Barry Hearnille, joilla on ollut valtava vaikutus siihen, miten snooker on saanut palstatilaa ja miten ihmiset ovat päässeet tutustumaan tähän lajiin. Nykyään voidaan jo lähestulkoon sanoa, että snooker on eurooppalaisessa mittakaavassa major-urheilulaji. Nykyään tuntuu, että snookeria tulee eurooppalaisella tasolla telkkarista enemmän kuin tennistä.
Kiinassa CCTV:llä puhutaan satojen miljoonien katsojaluvuista, sehän on jo aivan mielipuolista. Lisäksi nykyään sosiaalinen media mahdollistaa sen, että lajia pystytään seuraamaan Australiassa ja Kanadassakin saakka. Kyllä snookerin asema on niin hyvä kun vain on mahdollista kuvitella, jos verrataan mihin muuhun tahansa biljardipelimuotoon.
Entäs sitten Suomessa?
Suomessa meillä on ihan hyviäkin amatöörejä, mutta tässä on aina se kysymys, että mikä nyt sitten on hyvä. Meillä on hyviä nuoria pelaajia, 15-vuotiaat Turun veljekset (Eelis ja Tuure Lappalainen) ja muutamia muita, Patrik Tiihonen ja tietenkin Heikki Niva, joka tänä keväänä yrittää Q-schoolissa päästä ammattilaiseksi ensimmäisenä suomalaisena pitkään aikaan. Myös hyviä senioripelaajia Suomesta löytyy, esimerkiksi Esa Kaikumaa Tampereelta.
Tietenkin on niin, että vaikka meillä on hyviä kundeja, joita toki täällä arvostetaan korkealle, niin maailmalla on paljon 15- tai 16-vuotiaita kavereita jotka ovat tehneet jo maksimibreikin. Se ei tietenkään kaikkea ratkaise, lopulta se mikä ratkaisee, on kisapelaaminen: kuka oppii pelaamaan kilpailuissa parasta peliään.
Suuri ero on tietenkin se, että eihän meillä ole pöytiä eikä pelipaikkoja. Taas jos verrataan Kiinaan, niin siellä on kymmeniä tuhansia snookerpöytiä, täällä meillä Suomessa ehkä sata tai sataviisikymmentä. Siihen nähden mitä meillä on pöytiä, tilanne on suhteellisen hyvä!
Olet valmentanut Q-schooliin valmistautuvaa Heikki Nivaa, mitkä tunnelmat Heikillä on muutamaa viikkoa ennen kauden pääkisaa?
Olen Heikkiin yhteydessä päivittäin, ja fiilis on juuri nyt niin Heikillä kuin minullakin hyvä. Muutamia viikkoja takaperin tunnelmat eivät olleet yhtä hyvät, sillä Heikillä meni Maltan kisat (amatöörien MM-kisat) suoraan sanottuna aivan päin mäntyä. Toki suoritukseen vaikutti pieni sairastelu kisojen aikana, ja huonosti nukutut yöt ennen kisoja, mutta yksi tekijä oli myös asenneongelma. Toivottavasti tämä ongelma on nyt saatu kuntoon, siltä ainakin tällä hetkellä vaikuttaa.
Harjoittelun määrästä ei homma ole kiinni, Heikki tekee täysin ammattimaista valmistautumista ja harjoittelua, ja taitotaso on hyvä. Hän pelaa ja harjoittelee ammattilaisten kanssa vähintään viitenä päivänä viikossa, ja sen päälle tulevat ulkoilut ja punttisalilla käynnit. Jos Heikki pelaa niin kuin pystyy ja pitää ajatuksensa kirkkaana ja pysyy oikeilla raiteilla, hänellä on mahdollisuus.
Snookerin selostamisesta sinulla löytyy Suomen tasolla täysin ainutlaatuinen kokemus. Mikä tekee hyvän snookerselostajan?
Ensimmäinen asia on tietenkin se, että snookerselostajan täytyy ymmärtää peliä, etenkin pohjoismaissa kun lähes aina kopissa on vain yksi selostaja ilman kommentaattoria. Ei ole tietenkään mitään tarkkaa rajaa, miten hyvä pelaaja täytyy olla, mutta jos ei ole tehnyt yli 50 pisteen breikkiä, ei luultavasti tiedä riittävän paljoa tästä lajista.
Peruslajitietämyksen päälle voi sitten toki hakea lisää koulutusta, esimerkiksi minä olen käynyt valmentajakoulutuksia, valmentanut Heikki Nivaa, ja totta kai olen ottanut vaikutteita ulkomaalaisista selostajista parinkymmenen vuoden aikana. Konkreettisesti ottaen, snookeria selostaessasi voit puhua liikaa, mutta et välttämättä liian vähän. Minäkin voisin varmasti puhua vähemmänkin, mutta toisaalta ihmiset ovat parinkymmenen vuoden aikana tottuneet siihen tapaan, jolla minä puhun, ja iso osa ihmisistä on ilmeisesti sitä mieltä että se rytmitykseni on sopiva. Kyseessä on tietenkin laji, jossa ei tarvitse huutaa, joten voi harkita sanojaan, ja sanojen ja lauseiden rytmittäminen korostuu.
Viimeiseksi, isolle osalle suomalaisista ensikosketus snookeriin on tullut sinun kauttasi. Jos sinun pitäisi kertoa nyt ihmiselle, joka ei tiedä mitään snookerista, miksi kyseessä on niin hieno laji kuin se on, miten sen tekisit?
Ensimmäinen asiahan snookerissa on se, että kyseessä on äärimmäisen koukuttava laji, kun opit ymmärtämään riittävästi, eikä lajia tarvitse sisäistää kovinkaan syvällisesti, että tämän koukuttavuuden huomaa. Esimerkiksi meillä Discovery Eurosportilla katsojien joukosta löytyy aivan kaikenlaisia ihmisiä: mummoja ja vaareja ja nuoria ja vanhempia. Kun ymmärtää miten vaikea tämä laji on, ja miten kovissa paikoissa ja hurjissa paineissa pelaajat ison yleisön ja miljoonien tv-katsojien edessä ovat, ja pystyy välittämään sen fiiliksen mikä areenalla on, niin kenen tahansa on vaikea olla huumaantumatta lajista. Onhan tämä hurjan mielenkiintoinen laji!
Kiitos haastattelusta!
Eipä mitään!
Eurosportilla luvassa hurja määrä snookeria
Eurosport tarjoilee MM-kisoista totutun laajan kattauksen: Eurosport 1 ja 2 -kanavilla otteluita Cruciblesta on nähtävillä moninaisia tunteja päivittäin, ja Eurosport Playerin puolelta katsottavissa on turnauksen jokainen ottelu. Aki Kauppisen lisäksi arki-iltojen otteluita selostaa viisinkertainen snookerin suomen mestari Ville Pasanen. MM-turnaus pyörähti käyntiin lauantai-aamuna 21.4, ja saa huipennuksensa maanantaina 7.5. Koko turnauksen otteluohjelman ja tulokset löydät TÄSTÄ LINKISTÄ.
