Mastersin 2016 finaalissa nähdään toisinto MM-finaalista 2013, sillä Barry Hawkins ja Ronnie O’Sullivan selvittivät tiensä turnauksen finaaliin. Hawkins voitti välierässään Judd Trumpin ja O’Sullivan Stuart Binghamin.
Lauantai-iltapäivän välierä alkoi Hawkinsin kahdella peräkkäisellä satasella. Trump sai avauspisteensä vasta kolmannessa erässä, mutta tauolle mentiin 2-2-lukemissa Trumpin kahden hieman yli 50 pisteen sarjan turvin. Tauon jälkeen Hawkins siirtyi 74 pisteen sarjalla jälleen johtoon, mutta Trump tuli tasoihin ottelun kolmannella satasella ja otti ensi kertaa ottelussa johtoaseman tehtyään seitsemänteen freimiin 72 pisteen sarjan. Hawkins jäi molemmissa häviämissään erissä nollille.
78 pisteen sarja muutti lukemiksi 4-4, ja seuraavaan erään Hawkins teki tasan sadan pisteen sarjan – jo hänen kolmannen satasensa otteluun. Seuraava erä oli ottelun ainoa, johon ei tehty yli 50 pisteen sarjaa. Hawkins kuitenkin voitti freimin väripalloilla ja eteni varsin vahvan esityksen myötä 6-4-lukemin finaaliin.
O’Sullivan kohtasi iltaottelussa Binghamin, joka näytti heti alussa ettei häntä voiteta helpolla. O’Sullivan nimittäin teki ensimmäiseen erään 59 pisteen sarjan, mutta Bingham vastasi 63 pisteen breakilla ja ryösti erän. Seuraavat kaksi erää olivat nihkeämpiä, mutta O’Sullivan voitti molemmat väreillä ja tehtyään neljänteen 70 pisteen sarjan hän johti tauolla ottelua 3-1.
Vartin paussin jälkeen O’Sullivan teki 121 pisteen sarjan ja siirtyi jo 4-1-johtoon. Binghamilla oli seuraavassa erässä oiva paikka kaventaa, ja hän ehti pussittaa eräpallonkin. O’Sullivan tarvitsi yhden snookerin, teki sen, tyhjensi pöydän ja ryösti erän siirtyen 5-1-johtoon. Bingham ei kuitenkaan antanut periksi vaan teki seuraavaan erään pelkillä punaisilla ja mustilla 81 pisteen sarjan, mutta hyvästä paikasta huolimatta maksimia ei vieläkään nähty.
O’Sullivanin pelin tason laskettua selvästi Bingham voitti myös kahdeksannen erän ja kavensi lukemiksi 5-3. Hän otti seuraavassakin erässä tukevan johtoaseman, mutta freimi jäi lopulta ottelun viimeiseksi. O’Sullivan sai erän lopussa paikan, pussitti huippuhienon viimeisen punaisen, tyhjensi pöydän ja voitti erän pisteen erolla. Niin hän eteni 6-3-voitollaan yhdennettätoista kertaa Mastersin finaaliin.
O’Sullivan ja Hawkins ovat pelanneet vastakkain yhdeksän kertaa (kymmenen, jos Championship League lasketaan), ja O’Sullivan on voittanut otteluista kaikki paitsi ensimmäisen. Merkittävimmät kohtaamiset ovat ollet MM-finaali 2013 (18-12) ja MM-välierä 2014 (17-7). Hawkins on kuitenkin pelannut kokonaisuudessaan tämänvuotisessa Mastersissa paremmin kuin vastustajansa, joten yhä aliarvostettua maailmanlistan kahdeksikkoa ei missään nimessä kannata jättää pois laskuista. Mark Selbyä vastaan O’Sullivan pelasi huippuottelun, mutta kahdessa muussa hän ei ole ollut samalla tasolla.
Välieräpaikallaan O’Sullivanista tuli eniten otteluita Mastersissa pelannut pelaaja. Jos hän voittaa turnauksen, hän sivuaa Stephen Hendryn ennätystä kuudesta turnausvoitosta Mastersissa. Finaalipaikka on O’Sullivanin yhdestoista, ja hän on tilastossa omilla lukemillaan. Hawkinsille finaalipaikka on uran neljäs suurissa turnauksissa ja viides kaikki huomioiden. Aiemmista hän on voittanut kaikki paitsi MM-finaalin 2013. Mastersissa hän ei ollut aiemmin edennyt ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon, mutta nyt 36-vuotias pelaa finaalissa ja hänellä on mahdollisuus ottaa uransa toistaiseksi arvokkain turnausvoitto.
Otteluohjelma ja kaikki tulokset
Kuva: Monique Limbos
