Hummelin palasi voittokantaan Mestaruussarjassa

Humme | FinnSnooker.com
Humme | FinnSnooker.com

1990-luvun puolessa välissä SBiL:in ranking-kisoja hallinnut Jyväskylän Biljardiseuran Mika Hummelin otti ensimmäisen ranking-voittonsa yli 15 vuoden jälkeen näyttävän esityksen päätteeksi viikonloppuna Helsingissä. Finaalissa kukistui kautta aikain ylivoimaisesti eniten ranking-voittoja napsinut Turun Jyri Virtanen lukemin 4-3. Hummelin ratkaisi kontraerän yhdellä lyöntivuorolla noteeraten samalla kisojen toiseksi pisimmän lyöntisarjan, 69 pistettä. Oulun Timo Salovaara jatkoi kovia otteitaan, kuten myös kisakautensa avanneet kotisalin Jani Savolainen ja Turun Tero Suvanto. Mestaruussarjaan kehitetty uusi kisaformaatti osoittautui toimivaksi. Cabin Street Snooker vastasi historian parhaista kisa- ja tiedotusjärjestelyistä uudistettujen peliolosuhteiden sekä toimivien online-pistelaskurin ja live-streamin myötä. Kauden jatkoa jäädään odottamaan suurella mielenkiinnolla.

Eliiteistä virettä kiertueelle

Oulun Snooker Eliittikisoihin osallistuminen edellisenä viikonloppuna vaikutti olevan oivallinen liike rankingkauden alkua ajatellen. Eliittikisakävijöistä huokui otteluvarmuus verrattuna kautensa vasta aloittaneisiin pelaajiin: Hummelin, Antti Mannila ja Timo Salovaara olivat kaikki vakuuttavassa iskussa. Erityisesti Hummelin harjoitteli erittäin ahkerasti jo Eliittikisojen alla. Rg-kisan loppua kohti konkarin käsi näytti entisestään lämpenevän, jolloin saatiin seurata ajoittain vauhdikasta ja näyttävää pussittelua sekä kuuluisaa ”Rolls Royce” -lyöntitekniikkaa. Hummelin pääsi finaalissa kahdesti yrittämään ottelupalloa jo 3-2 johdossa. Virtanen venyi kuitenkin väkisin taisteluun kisavoitosta ja hankki ratkaisuerässäkin itselleen ensimmäisen paikan. Lupaavasti alkanut sarja päättyi kuitenkin virheeseen Virtasen hipaistessa vaatteillaan palloa pussituksen aikana kolmannen punaisen kohdalla. Hummelin löi ensimmäisen paikan saatuaan pitkän punaisen pussiin eikä tällä kertaa epäröinyt kisavoiton suhteen latomalla keskittyneesti yksitoista punaista väreineen ja erän kerrasta poikki. 1990-luvulla useita kisoja voittanut Hummelin alkoi 2000-luvulla kilpailla pitkän tauon jälkeen vasta 2010-luvulla ja ehti saavuttaa yhden finaalipaikan  sekä SM-kultaa viime keväänä 40 vuotta täyttäneiden sarjassa ennen tätä viikonloppua.

Kisakautensa vasta avanneista parhaassa kisavalmiudessa näyttivät olleen rutinoituneet Jyri Virtanen ja Tero Suvanto, joista jälkimmäinen saalisti kisojen kuolemanlohkosta ykkössijan ollen Salovaarankin edellä. Salovaara joutui lohkokakkosena puolivälierissä lohkonsa Hummelinin edellä eräpisteillä voittanutta Virtasta vastaan. Salovaara johti ottelua jo 3-2 ja pääsi kerran yrittämään puolipitkää ratkaisupalloa. Täpärän ohilyönnin jälkeen Virtanen nousi kontraerään, missä hänen tuttu, tarkka peruspelinsä ei jättänyt Salovaaralle juurikaan mahdollisuuksia. Viittä tuntia lähennelleen taistelun jälkeen väsymätön Virtanen voitti vielä viime kauden kisakumppaninsa Mannilan 4-1. Erinomaista kisarekordia Virtasta vastaan pitävä Mannila oli joutunut pudotuspeleissä odottamaan pelien alkua maratonottelun ajan, mikä näytti vieneen huippurentouden ja -keskittymisen otteista.

Toisintoja kevään seniori-SM:istä

Välierissä oli mukana Mannilaa lukuun ottamatta tuttuja kasvoja kevään Seniori SM-kisoista. Erityisesti kotisalin Jani Savolainen osoitti, että on yksi valtakunnan aliarvostetuimmista kisasnookeristeista. Reipashenkistä ja tarkkaa peliä pelaava itähelsinkiläinen saalisti Seniori SM-pronssia useiden pari- ja joukkuemitaliensa seuraksi. Pronssi heltisi silloin samalla komealla tekotavalla kuin Hummelinin finaalivoitto tässä kisassa: pudottamalla Jyri Virtanen ratkaisuerässä 60-pisteen lyöntisarjalla. Näissä kisoissa Savolainen aloitti voittamalla lohkonsa, jossa seuranaan oli Antti Mannila, ja jatkoi kovia esityksiä kaatamalla puolivälierissä hallitsevan Suomenmestarin, Turun Olli-Pekka Virhon, joka ehti alkulohkossa kyhäämään kovimman lyöntisarjan 74 pistettä. Jälleen Seniori-SM:ien tavoin Savolainen kohtasi välierissä Hummelinin, ja lopputulos oli täsmälleen sama Hummelinin edetessä jatkoon ratkaisuerävoitolla viihdyttävätempoisessa ottelussa.

Tamperelaiset saapuivat kisaan ilahduttavan laajalla rintamalla. Mukana olivat pariformaatin parin vuoden takaiset SM-voittajat Jani Kananen ja Tero Nappari sekä 1990-luvun huippunimet Esa Kaikumaa ja Kai Yli-Kerttula. Erityisesti jälkimmäisten otteita seurattiin mielenkiinnolla. Treenikavereista Kananen ja ”Wanhan Liiton” mestarit joutuivat kuitenkin morjenstamaan toisiaan kisa-aamuna samassa kivikovassa lohkossa, johon arpaonni oli heidät heittänyt. Kaikumaa venyi tamperelaisista parhaimmaksi tällä kertaa, mutta sekin riitti vain kolmanteen sijaan. Yli-Kerttula ei pitkän snookerkisatauon jälkeen päässyt vielä normaalitasolleen kuin hetkittäin. Kananen esitti nelossijasta huolimatta kohtalaista virettä ja pääsi sentään juhlimaan ensimmäistä voittoaan oppi-isästään Yli-Kerttulasta. Kovan lohkon voitti Virhonkin edellä Janne Hummastenniemi, joka käänteli kovalla voitontahdolla tiukkoja eriä väkisin edukseen. Puolivälierissä kotisalin jätti joutui kuitenkin luovuttamaan pelit kesken. Alkulohkoihin juuttui tamperelaisten lisäksi muitakin kovia pelureita, etunenässä Juha Erkinmikko, Antti Tolvanen, Juha Lehto ja Tero Nappari. Divisioonastatuksen pelaajia ei myöskään edennyt jatkoon, vaikka erityisesti Tom Stormbom ja Pertti Salo taistelivat ajoittain tasapäisesti Mestaruussarjan miesten kanssa.

Muistettakoon, että pitkä kausi tarjoaa kaikille paljon pelejä ja mahdollisuuksia nousuun. Koska lauantain lohkopelit olivat ohi kohtuullisen nopeasti, lajipäällikkö väläytti seuraavien kisojen lohko-otteluiden erämäärän nostamisesta kahdesta kolmeen, mikä kuulostaa vielä entistäkin hienommalta. Kaiken kaikkiaan kisa-avauksen jälkeen kauteen voidaan tähyillä varsin toiveikkain mielin.

Kisasivuilla viralliset lopputulokset ja yli 30-pisteen lyöntisarjojen tekijät.


Edellinen artikkeliUK Championship syyskauden kohokohta
Seuraava artikkeliGibraltariin ET-turnaus, AT2 siirretty