Snookervuosi 2014 on nyt ohi. Vuosi oli tapahtumarikas, ja 2014 tehtiin historiaa monella tavalla. Tässä jutussa vedämme yhteen vuoden tapahtumat.
Snookervuosi alkoi parilla Championship Leaguen lohkolla, joiden aikana Neil Robertson rikkoi Judd Trumpin nimissä olleen yhden kauden satasten ennätyksen ja Shaun Murphy teki vuoden ensimmäisen 147 pisteen sarjansa. Ensimmäinen suuri turnaus oli Masters, jonka voitti suorastaan ylivoimaisella esityksellä Ronnie O’Sullivan. Turnauksen toisella kierroksella O’Sullivan voitti Ricky Waldenin 6-0 ja teki kaikkien aikojen ennätyksen tekemällä ottelussa 556 pistettä peräkkäin. Koko turnauksessa vain seitsemän erää hävinnyt O’Sullivan murskasi finaalissa Mark Selbyn 10-4.
Mastersia seurasi Shoot-Out, jonka jokainen ottelu pelattiin yhteen erävoittoon. Turnauksen voittoon ylsi finaaliottelun jälkeen lauluesityksenkin tehnyt Dominic Dale, joka voitti finaalissa Stuart Binghamin. Dalen välierissä voittama Ryan Day teki puolivälierässään turnauksen ainoan satasen (101).
Tammi-helmikuun vaihteessa pelattiin German Masters, jonka finaalissa Ding Junhui otti jo kauden neljännen turnausvoittonsa päihittäessään Judd Trumpin 9-5 erinomaisen esityksen jälkeen. Suurimmat yllättäjät olivat välieriin edenneet Ryan Day ja Rod Lawler. Myös Paul Davisonin 5-2-voitto Marco Fusta heti avauskierroksella kuului turnauksen puhutuimpiin tapahtumiin.
European Tourin viimeisen osakilpailun, Gdynia Openin, voitti Shaun Murphy, mutta turnaus muistetaan etenkin Fergal O’Brienin finaali- ja Matt Seltin välieräpaikoista. Murphy voitti molemmat heistä 4-1-lukemin. Myös Sam Baird eteni neljän joukkoon, mutta hävisi O’Brienille 4-1. Turnauksen neljännellä kierroksella Murphy teki toisen vuoden kolmesta maksimistaan. Helmikuussa pelattiin myös China Openin karsinnat, joiden suurin yllätys oli amatööri Duane Jonesin 5-2-voitto Joe Perrystä 74, 75, 137 ja 141 pisteen sarjojen avulla.
Welsh Open päättyi komeaan maksimiin
Myös helmi-maaliskuussa pelattu Welsh Open oli Ronnie O’Sullivanin juhlaa. Englantilainen kukisti turnauksen finaalissa Ding Junhuin 9-3 ja teki viimeisessä erässä erittäin näyttävän maksimin, josta muistetaan ainakin upea päälleveto pikkuväripäädyn sivuvallissa olleelta viimeiseltä punaiselta mustalle vasemmalla kädellä. Suurin yllättäjä oli puolivälieriin asti edennyt Joel Walker, joka tiputti muun muassa Stephen Maguiren.
Turnauksen lyhennetyt ottelut olivat Welsh Openin suurin puheenaihe, vaikka samalla systeemillä pelattiin myös 2013. Toisin kuin silloin 2014 ei kuitenkaan järjestetty karsintakierroksia, vaan kaikki 128 pelaajaa aloittivat samalta kierrokselta ja samalta areenalta. Koska neljä ensimmäistä kierrosta pelattiin vain neljään erävoittoon, turnaus muistutti joidenkin pelaajien mielestä European Tourin osakilpailuja eikä vaikuttanut suurelta turnaukselta.
Seuraavaksi vuorossa oli Asian Tourin neljäs eli viimeinen osakilpailu, jonka voittoon ylsi jälleen kerran Stuart Bingham. Finaalissa kaatui Liang Wenbo 4-1-lukemin. Välieriin ylsi peräti kolme kiinalaista, sillä Bingham tiputti Cai Jianzhongin ja Liang Yu De Lun. Turnauksen jälkeen pelattiin Championship Leaguen voittajien lohko, jonka ja samalla koko turnauksen voitti Judd Trump. Finaalissa kaatui Martin Gould.
World Openissa paljon tiukkoja otteluita
World Openin voitti Shaun Murphy, joka kukisti finaalissa Mark Selbyn 10-6. Mark Allen ja Marco Fu tippuivat välierissä, mutta suurimmat yllättäjät olivat puolivälieriin asti päässeet Alan McManus ja Mark Joyce.
Turnauksessa oli useita tiukkoja otteluita, joista esimerkeiksi käyvät Murphyn ja Graeme Dottin puolivälieräottelu, jonka Murphy voitti 5-4 pussitettuaan viimeisen erän viimeisen mustan silkalla onnenkantamoisella, ja Fun 5-4-voitto Neil Robertsonista katkaisufreimin uusintamustalla kierros aiemmin. Trumpin ja John Higginsin kolmoskierroksen ottelu oli yksi kauden tasokkaimmista, sillä Trump johti 4-0 tehtyään 63, 68, 100 ja 110 pisteen sarjat, mutta Higgins voitti lopulta 5-4 tehtyään 63, 89, 90, 104 ja 124 pisteen sarjat.
Players Championship Grand Finalsissa Barry Hawkins otti uransa toisen turnausvoiton kukistettuaan finaalissa jättiyllättäjä Gerard Greenen 4-0. Greene oli tiputtanut Marco Fun, Mark Allenin, Anthony Hamiltonin (joka johti 3-0 mutta hävisi 4-3) ja Sam Bairdin. Myös Yu De Lun 4-3-voitto kakkoskierroksella Ronnie O’Sullivanista ja Ben Woollastonin nousu 0-3-tappioasemasta 4-3-voittoon Ding Junhuita vastaan heti avauskierroksella olivat turnauksen suurimmat yllätykset.
China Openissa Ding Junhui otti jo kauden viidennen turnausvoittonsa päihitettyään finaalissa Neil Robertsonin 10-5. Turnauksessa nähtiin useita vetäytymisiä, sillä Tony Drago, Barry Hawkins, Stuart Bingham, Mark Allen ja Stephen Maguire antoivat vastustajilleen luovutusvoitot. Kiireinen aikataulu muodostuikin puheenaiheeksi, sillä sekä turnausta ennen että sen jälkeen oli vain yksi välipäivä ilman pelejä.
Mike Dunn oli China Openin suurin yllättäjä. Dunn nousi avauskierroksella 4-1-tappioasemasta 5-4-voittoon Peter Linesia vastaan ja pelasi seuraavissa peleissään erinomaista snookeria. Dunn kukisti Tian Pengfein, Craig Steadmanin ja Mark Selbyn, mutta hävisi välierissä Ding Junhuille. Ali Carter pelasi vuoden parhaan turnauksensa, mutta hävisi välierissä Robertsonille.
MM-kisat huipensivat kauden
Kausi 2013-2014 päättyi MM-kisoihin, joita edelsivät MM-karsinnat. Suomalaisittain kauden ehdoton kohokohta oli Robin Hullin eteneminen MM-kisojen pääsarjaan toista kertaa urallaan. Hull voitti Tony Dragon 10-3, Tian Pengfein 10-6, Ian Burnsin 10-4 ja Peter Ebdonin 10-8. Tianin tappio varmisti kiinalaisen tippumisen pois Main Tourilta kun taas Ebdon ensimmäistä kertaa urallaan tippui MM-karsinnoissa. Hull voitti kuusi erää peräkkäin sekä 4-1-tappioasemassa Tiania vastaan että Burns-ottelussa 4-4-tilanteessa.
MM-karsintojen yllättäjiin lukeutuivat myös viimeisellä kierroksella Graeme Dottin tiputtanut Kyren Wilson, ystävänsä Robert Milkinsin voittanut Michael Wasley ja Fergal O’Brienin kukistanut Robbie Williams. Koko kolmikko aloitti Hullin tapaan ensimmäiseltä karsintakierrokselta ja voitti siis neljä ottelua. Sekä Wasleyn että Williamsin MM-kisapaikat ratkesivat vasta 9-9-tilanteessa uusintamustalla. Myös Igor Figueiredo otti pari hyvää voittoa, mutta hävisi kolmoskierroksella Martin Gouldille.
Dottin ja Milkinsin lisäksi myös Mark Williams ja Matthew Stevens hävisivät karsintapelinsä, joten neljä parhaiten sijoitettua karsintaan joutunutta pelaajaa tippuivat kaikki karsinnoissa. Lisäksi Steve Davisin tippuminen Main Tourilta 36 vuoden uran jälkeen varmistui kuusinkertaisen maailmanmestarin hävittyä Craig Steadmanille.
MM-kisat alkoivat Ronnie O’Sullivanin ja Robin Hullin ottelulla, jonka O’Sullivan voitti 10-4, vaikka Hullilla oli paikkoja tehdä ottelusta tasaisempi. Toisella kierroksella O’Sullivan oli hätää kärsimässä Joe Perryä vastaan, mutta voitti lopulta 13-11 voitettuaan viimeiset neljä erää mestarin elkein. Ensimmäisen kierroksen suurin yllätys oli Michael Wasleyn 10-9-voitto Ding Junhuista, jonka erinomainen kausi päättyi pettymykseen. Myös Michael White piinasi Mark Selbyä, joka voitti lopulta 10-9.
Yksi yllättäjistä oli Alan McManus, joka tiputti avauskierroksella John Higginsin ja toisella kauden parhaan turnauksensa pelanneen Ken Dohertyn. Doherty ja McManus ovat nyt kohdanneet MM-kisojen toisella kierroksella peräti kolmen eri vuosikymmenen aikana. McManus kuitenkin taipui Selbylle puolivälierissä selvin lukemin.
Neil Robertson teki omassa puolivälierässään kauden sadannen satasensa ja puhkoi haamurajan ensimmäisenä ammattilaisena. Toisella kierroksella Mark Allenia vastaan 6-7-tappioasemasta 13-7-voittoon noussut Robertson kukisti puolivälierissä 13-11 Judd Trumpin, joka johti ottelua 5-1, 6-2 ja 11-8. O’Sullivanin, Selbyn ja Robertsonin lisäksi myös Barry Hawkins eteni välieriin. Hawkins voitti puolivälierissä Dominic Dalen, joka nousi 11-5-tappioasemasta 12-11-johtoon, mutta hävisi lopulta 13-12 yhdessä turnauksen jännittävimmistä otteluista. Dale oli luvannut laulaa itse välierien sisääntulomusiikkinsa, mutta lauluesitys jäi nyt yhden erävoiton päähän.
Puolivälierissä Shaun Murphyn 13-3 murskannut O’Sullivan voitti välierissä Barry Hawkinsin 17-7. Molemmat voitot olivat niin ylivoimaisia, että ottelut päättyivät jo toisella jaksolla eikä kolmatta tarvittu. O’Sullivanista tulikin ensimmäinen pelaaja, joka voitti samassa turnauksessa kaksi ottelua ilman yhtä jaksoa. Toinen välierä oli sen sijaan paljon tasaisempi ja ehdottomasti yksi kauden parhaista otteluista, kun Mark Selby voitti Neil Robertsonin lopulta 17-15.
Finaalissa O’Sullivan näytti menevän jo menojaan, kun hän johti 8-3 ja 10-5. Selby kuitenkin nousi toisen jakson päätteeksi 10-7-tilanteeseen ja voitti kolmannen jakson ensimmäiset neljä erää. O’Sullivan tasoitti vielä tilanteeksi 11-11 ja 12-12, mutta ei enää noussut johtoasemaan missään vaiheessa. Selby johti ottelua 15-12, kun O’Sullivan tuli vielä yhden erän päähän, mutta siinä vaiheessa Selby teki satasen ja voitti kolme erää peräkkäin varmistaen mestaruutensa 18-14-lukemin.
Kausi päättyi Qualifying Schoolin turnauksiin, joissa pelattiin ammattilaispaikoista. Kaikki kahdeksan paikkaa menivät entisille ammattilaisille, joista viisi oli vielä kaudella 2013-2014 ammattilaisena. Muun muassa Tian Pengfei ja Liam Highfield uusivat välittömästi ammattilaiskorttinsa. Useita poolin puolelta tunnettuja pelaajia oli mukana, mutta heistä vain 2000-luvun alussa snookerammattilaisena pelannut Chris Melling pääsi Main Tourille. Alex Pagulayan oli otteluvoiton päässä Main Tourista, mutta Corey Deuel hävisi molemmissa osakilpailuissa avausottelunsa.
Kausi 2014-2015 alkoi Wuxi Classicin karsinnoilla, joissa Oliver Brown murjoi Ding Junhuin 5-0, ja Australian Openin karsintakierroksilla, joiden suurimmat yllättäjät olivat heti ensimmäiseltä kierrokselta aloittaneet ja kaikki neljä karsintaotteluaan voittaneet Scott Donaldson ja Liam Highfield. Vielä ennen suuria turnauksia pelattiin Asian Tourin avausosakilpailu Yixing Open, jonka finaalissa Ding Junhui kukisti Michael Holtin 4-2. Ryan Day ja Robert Milkins etenivät välieriin.
Wuxi Classic hyvä alku kaudelle
Wuxi Classic oli kauden ensimmäinen suuri turnaus ja suomalaisittain erittäin hyvä avaus kaudelle. Robin Hull nimittäin voitti Xiao Guodongin, Graeme Dottin ja Cao Yupengin ja eteni puolivälieriin sivuten uransa parasta saavutusta, mutta Joe Perry kukisti Hullin ja eteni lopulta finaaliin asti. Finaalissa Perryn hyvä ystävä Neil Robertson voitti turnauksen 10-9-lukemin eikä Perry saanut vieläkään uransa ensimmäistä turnausvoittoa. Ottelun jälkeen molemmilla finalisteilla oli tunteet pinnassa. Barry Hawkins ja Martin Gould yllättivät välieräpaikoillaan, mutta suurin yllättäjä oli kuitenkin amatööri Zhao Xintong, joka sai villin kortin ja voitti kolme ammattilaista, mutta hävisi Shaun Murphylle 16 parhaan kierroksella.
Australian Openin finaalissa Robertsonilla oli tilaisuus ottaa luultavasti hänelle henkilökohtaisesti tärkein vielä puuttunut turnausvoitto, mutta kotiyleisön kannustuksesta huolimatta hän hävisi finaalissa Judd Trumpille 9-5. Mark Davis ja Xiao Guodong etenivät välieriin, joten tälläkin kertaa neljän parhaan joukossa oli yllättäviä nimiä. Moni huippupelaaja jätti turnauksen väliin, mikä vaikutti turnauksen tasoon.
Riga Open lähellä Suomea
European Tourin ensimmäinen osakilpailu, Riga Open, pelattiin lähellä Suomea, minkä johdosta mukana oli peräti kymmenen suomalaisamatööriä ja yksi ammattilainen. Kaikki kuitenkin hävisivät avausottelunsa. Suomalaisten runsas osanotto keräsi joka tapauksessa huomiota maamme rajojen ulkopuolellakin, ja ainakin Suomessa heräsi jälleen keskustelua ammattilaisturnauksen järjestämisestä. Riga Openin voitti Mark Selby, joka nousi tasokkassa finaalissa Mark Allenia vastaan 0-3-tappioasemasta 4-3-voittoon. Barry Hawkins ja yllättäen Judd Trumpinkin voittanut Anthony McGill etenivät välieriin, mutta suurin yllättäjä oli puolivälieriin edennyt amatööri Sean O’Sullivan, joka voitti kuusi ottelua kunnes lopulta hävisi Allenille.
Shanghai Mastersin karsinnoista muistetaan ainakin Dechawat Poomjaengin ja Rory McLeodin kuusi tuntia kestänyt ottelu, jonka Poomjaeng voitti lopulta 5-3. Suurimmat yllättäjät olivat ensimmäiseltä kierrokselta aloittaneet ja pääsarjapaikan saavuttaneet Joe Swail ja Li Hang. Myös Michael Wasley otti muutaman hyvän voiton, mutta hävisi viimeisellä karsintakierroksella Dominic Dalelle 5-4.
Paul Hunter Classicin voittoon ylsi Mark Allen, joka kukisti finaalissa Judd Trumpin 4-2. Suurin yllättäjä oli välieriin asti edennyt Rod Lawler, joka omintakeisella tyylillään kukisti muun muassa Mark Williamsin, mutta hävisi välierässään Mark Allenille 4-3. Myös Ricky Walden ylsi välieriin.
Stephen Maguire voitti jännittävässä kuuden punaisen MM-finaalissa Ricky Waldenin 8-7, vaikka oli tappiolla jo 5-2-, 6-3- ja 7-5-lukemin. Välierissä Walden kukisti Dominic Dalen ja Maguire thaimaalaisamatööri Kritsanut Lertsattayathornin, joka oli turnauksen suuryllättäjä ja tiputti muun muassa kuuden punaisen moninkertaisen maailmanmestarin Mark Davisin. Myös Iranin Hossein Vafaei Ayouri väläytti jälleen kerran taitojaan etenemällä puolivälieriin asti.
Binghamille Shanghai Mastersin voitto
Shanghai Mastersin finaalissa Stuart Bingham murjoi Mark Allenin 10-3, mutta turnaus muistetaan paremmin Allenin ja Mark Selbyn erittäin tiukasta välierästä, jonka Allen voitti 6-5, vaikka Selby johti 4-1 ja 5-2 ja viimeisessä erässäkin 63-0. Ottelu ratkesikin vasta katkaisufreimin viimeisellä mustalla. Monen yllätykseksi Alan McManus tiputti Ronnie O’Sullivanin jo turnauksen avauskierroksella ja eteni lopulta puolivälieriin asti. Myös Michael White eteni puolivälieriin tiputettuaan muun muassa Neil Robertsonin, mutta hävisi Allenille 5-4. Amatööri Zhao Xintong voitti jälleen pari ammattilaista, muun muassa Marco Fun.
International Championshipin karsinnoissa nähtiin suuria yllätyksiä, kun Oliver Lines nousi Mark Selbyä vastaan 0-4-tappioasemasta 6-4-voittoon ja amatööri Wang Zepeng voitti Ding Junhuin 6-5. Karsintoja seuranneessa Bulgarian Openissa Shaun Murphy voitti finaalissa Martin Gouldin 4-2 oltuaan finaalissa yhtä vakuuttava kuin edeltäneillä kierroksilla. Välierissä Murphy voitti Michael Whiten ja kierros aiemmin Mark Selbyn. Myös Peter Ebdon eteni välieriin. Yllätyksiksi on laskettava ainakin Marco Fun 4-3-tappio avauskierroksella Chris Norburylle ja Judd Trumpin neloskierroksen tappio Michael Wasleylle samoin lukemin. Trump johti viimeistä erää jo 73-0, mutta Wasley teki 75 pisteen sarjan ja eteni jatkoon.
Haining Openin eli Asian Tourin toisen osakilpailun voittoon ylsi yllätys yllätys Stuart Bingham. Finaalivastustaja sen sijaan oli aito yllättäjä, kun Oliver Lines tiputti muun muassa Jimmy Robertsonin ja aiemmin turnauksessa maksiminkin tehneen Ryan Dayn. Myös Matt Seltin välieräpaikka on laskettava yllätykseksi.
Walden kuningas Kiinassa
International Championship oli kauden toistaiseksi suurin turnaus, joten ei ollut mikään yllätys, että turnauksessa nähtiin monia kovatasoisia otteluita. Yllätyksiltäkään ei vältytty, sillä heti avauskierroksella Li Hang voitti John Higginsin 6-1, Craig Steadman Graeme Dottin samoin lukemin ja Noppon Saengkham Stephen Maguiren 6-5. Toisella kierroksella tippuivat muun muassa Robert Milkinsille hävinnyt Shaun Murphy ja Jamie Burnettille hävinnyt Judd Trump. Kahdeksan parhaan joukossa olikin vain neljä top 16 -pelaajaa.
Puolivälierissä Mark Williams yllätti Ronnie O’Sullivanin 6-5-lukemin, vaikka O’Sullivan johti jo 3-0. Williams voitti kuitenkin seuraavat viisi erää putkeen. Viimeksi hän oli voittanut O’Sullivanin 2002, joten kyseessä oli todellakin yllätys. Seuraavalla kierroksella Williams hävisi yhdessä syksyn parhaista otteluista Mark Allenille 9-8. Toisessa välierässä Ricky Walden kukisti Robert Milkinsin 9-2-numeroin. Allenin ja Waldenin finaali oli erittäin tasainen 7-7-tilanteeseen asti, mutta sen jälkeen Walden pelasi kolme erinomaista freimiä ja otti uransa suurimman turnausvoiton 10-7-lukemin. Kaikki Waldenin voitot ovat tulleet Kiinasta.
Champion of Champions -kutsuturnaus alkoi International Championshipin päättymisen jälkeisenä päivänä. Turnaukseen kutsuttiin kaikki vuoden sisällä jonkun turnauksen voittaneet pelaajat ja muutama ammattilainen rankingin perusteella, mikä herätti keskustelua. Myös keinotekoisia lohkorakenteita kritisoitiin, mutta tunnelmasta ei pahaa sanaa lausuttu. Äärimmäisen tasokas finaali päättyi Ronnie O’Sullivanin 10-7-voittoon Judd Trumpista. Ottelussa tehtiin 17 vähintään 50 pisteen sarjaa, ja Trump nousi 3-8-tappioasemasta 7-8-tilanteeseen, mutta O’Sullivan voitti lopulta 10-8. Kahden huippuvireessä olleen pelaajan välinen finaali oli ehdottomasti yksi vuoden parhaista otteluista.
Ruhr Open oli finaalissa Robert Milkinsin 4-0 kukistaneen Shaun Murphyn juhlaa. Murphy oli neljännellä kierroksella lähellä maksimia, mutta viimeinen sininen ei mennyt pussiin. Seuraavalla kierroksella Murphy missasi viimeisen vihreän maksimiin. Välierissä Murphy nousi 0-3-tappioasemasta 4-3-voittoon Judd Trumpia vastaan ja finaalissa Milkinsiä vastaan tuli lopulta maksimi, jonka Murphy teki ottelun toisessa freimissä. Hänestä tuli ensimmäinen kalenterivuoden aikana kolme maksimia tehnyt pelaaja. Lisäksi turnauksesta voi muistaa Stephen Maguiren hyvät otteet (välieräpaikka), Rod Lawlerin etenemisen puolivälieriin ja Chris Wakelinin 4-3-voiton Thepchaiya Un-Noohista, vaikka thaimaalainen johti 3-0 ja Wakelin tarvitsi katkaisufreimissä kaksi snookeria.
O’Sullivanille myös UK:n voitto
Myös UK Championship tarjosi unohtumattomia hetkiä heti ensimmäisistä kierroksista alkaen. David Morris tiputti nimittäin Mark Selbyn toisella kierroksella 6-4-lukemin ja eteni lopulta 16 parhaan joukkoon, mutta hävisi Stephen Maguirelle. Toisella kierroksella nähtiin myös historiaa, kun Nigel Bond nousi 0-5-tappioasemasta 6-5-voittoon Barry Hawkinsia vastaan. Kukaan ei ollut koskaan aiemmin pystynyt vastaavaan nousuun. Yksi turnauksen yllättäjistä, James Cahill, kukisti kolmannella kierroksella Ding Junhuin 6-5 ja eteni 16 parhaan joukkoon. Yllätykseksi on laskettava myös Rod Lawlerin 6-4-voitto Mark Allenista niin ikään kolmannella kierroksella.
16 parhaan joukossa Graeme Dott pudotti Neil Robertsonin 6-5-lukemin. Dott johti kovatasoista ottelua 5-0, mutta Robertson tuli tasoihin vain hävitäkseen viimeisen erän. Puolivälierissä Dott hävisi lopulta Stuart Binghamille 6-5. Neloskierroksella Ronnie O’Sullivan murskasi Matt Seltin 6-0-lukemin ja teki viimeisessä erässä maksimin, joka oli viisinkertaisen maailmanmestarin uran kolmastoista.
Välierissä O’Sullivan nousi 1-4- ja 4-5-tappioasemista 6-5-voittoon Stuart Binghamista, jolla oli useita paikkoja ratkaista ottelu. Judd Trump voitti omassa kamppailussaan Stephen Maguiren 6-4. Finaalissa O’Sullivan voitti useiden käänteiden jälkeen Trumpin 10-9. Hän johti ottelua jo 9-4, mutta Trump nousi tasoihin tehtyään muun muassa kaksi satasta. O’Sullivan voitti kuitenkin lopulta viimeisen erän ja otti viidennen UK Championshipin voittonsa.
Turnauksesta muistetaan etenkin keskustelu pelimuodosta ja pöydistä. Vielä vuosi sitten välierien voittoon tarvittiin yhdeksän voitettua freimiä, mutta täksi vuodeksi määrä tiputettiin kuuteen. Pelimuotoa on muutenkin lyhennetty, sillä tänä vuonna turnauksen voittoon vaadittiin 46 voitettua erää, mikä on yhtä paljon kuin vielä 2010, jolloin pääsarjassa pelattiin kaksi kierrosta vähemmän. Myös peliareena, lähinnä varsinaisen keskuksen ulkopuolella olleet pöydät, keräsi paljon moitteita. Lisäksi katsojia puhutti Ronnie O’Sullivanin jalka, jonka O’Sullivan oli loukannut juoksulenkillään. Pieni loukkaantuminen ei lopulta estänyt turnausvoittoa, vaikka O’Sullivan uhkaili muutamaan otteeseen vetäytyä turnauksesta.
Vuoden viimeinen turnaus oli Lisbon Open, jonka finaalissa Stephen Maguire kukisti Matt Seltin 4-2. Mark Davis ja Barry Hawkins etenivät välieriin ja muun muassa Craig Steadman ja Noppon Saengkham puolivälieriin. Ben Woollaston teki ensimmäisellä kierroksella maksimin amatööri Joe Steelea vastaan. Lissabonissa eniten puhutti uusi menetelmä pallojen puhdistamiseen. Se jakoi mielipiteet erittäin voimakkaasti, mutta etenkin kritisoitiin, että World Snooker ei ollut tiedottanut menetelmästä etukäteen.
Turnauksen jälkeen pelattiin vielä German Mastersin karsinnat, joissa top 16 -pelaajista tippuivat Ali Carter, Robert Milkins, Ricky Walden ja Marco Fu. Suomalaisittain Robin Hullin tappio Mark Allenille jäi kirvelemään voimakkaasti, sillä Hull pelasi Allenia paremmin. Pallojen puhdistamisessa palattiin vanhaan menetelmään, minkä jälkeen mielipiteet alkoivat kääntyä menetelmän kannalle. Vuosi päättyi seniorien MM-karsintoihin, joissa Dominic Dale oli vakuuttavin ja viidestä pääsarjapaikasta vain kolme meni ammattilaisille.
Otteluiden ulkopuoliset puheenaiheet
Turnausten ulkopuolisista asioista Ali Carterin syöpä puhutti kauden aikana paljon. Vuonna 2013 kivessyövästä toipuneen ja yhä edelleen Crohnin taudista kärsivän Carterin keuhkosyövästä tiedotettiin toukokuussa, ja Carter palasi tositoimiin marraskuussa. Sitä ennen hän voitti Hongkongissa kutsuturnaus General Cupin, jonka voitto merkitsi Carterin omien sanojen mukaan hänelle paljon. Main Tourilla voittoja ei ole kuitenkaan tullut vielä yhtään. Carterin ranking jäädytettiin sairastumista edeltäneelle sijalle, mitä on myös kritisoitu, sillä Carter pääsee MM-kisoihin top 16 -sijalta, vaikka ei voittaisi ottelun ottelua kauden aikana. Toisaalta ensi kauden alussa ranking tippuu pitkän pelitauon takia voimakkaasti, kun jäädytys ei ole enää voimassa.
Myös tuomariosastolla on tapahtunut useita muutoksia, kun monet tuoreet kasvot ovat saaneet paljon lisävastuuta. Toisaalta muun muassa neljä kertaa MM-finaalin tuomaroinut Eirian Williams päätti lopettaa ja Leo Scullion kärsii syövästä. Myöskään Michaela Tabbia ei ole aikoihin nähty tuomaritehtävissä, mistä on seurannut erilaisia huhuja.
Lisäksi perutut turnaukset ovat kirvoittaneet keskustelua. Niitä on pidetty Barry Hearnin aikakauden ensimmäisinä suurina takaiskuina. Tänä vuonna Indian Open siirrettiin ja World Open sekä yksi Asian Tourin osakilpailu peruttiin kokonaan, joten ainakin Aasiassa takaiskuja on todella tapahtunut. Myös Lisbon Openin pelipaikka varmistui vasta myöhään, mikä huhujen mukaan johtui siitä, että turnaus piti pelata Ukrainassa, mutta maan tilanteen myötä siirto oli välttämätön. Turnausten lisäksi myös turnausmuodoista on tuttuun tapaan keskusteltu, koska niitä on muutettu viime vuosina paljon.
