Snookerissa on nykyään paljon erilaisia rankinglistoja. European Tourille ja Asian Tourille on omat listansa. Lisäksi on amatöörien lista, Qualifying Schoolin lista, Grand Prix -lista ja varsinainen rahalista. Tässä artikkelissa selitetään, mitä rankinglistoja on olemassa ja mihin ne vaikuttavat.
Rahalista
Rankinglistoista tärkein on rahalista. Siihen lasketaan kahden kauden tienestit. Kauden päätteeksi huomioidaan siis kausien 2013-2014 ja 2014-2015 palkintorahat – kauden 2012-2013 ansiot tippuvat rankingista pois aina samaan aikaan, kun kyseinen turnaus pelataan tällä kaudella. Rahalistaan ei huomioida kutsuturnauksia (esimerkiksi Masters) tai palkintoja turnausten suurimmista lyöntisarjoista tai maksimeista – ainoastaan sijoitusten tuomat palkintorahat vaikuttavat. Rahalistan sijan mukaan pelaajat sijoitetaan turnauksiin (tosin ykkössijoitettu on aina kyseisen turnauksen hallitseva mestari ja kakkossijoitettu hallitseva maailmanmestari). Se, miten kaavio muotoutuu sijoitusten mukaan (paljonko ranking määrää, paljonko arvotaan), vaihtelee turnausten mukaan.
Nykyään enemmistö turnauksista pelataan niin, että kaikki aloittavat samalta kierrokselta, mutta poikkeuksia on kolme: Australian Open, Shanghai Masters ja MM-kisat. Niissä osa pelaajista sijoitetaan suoraan pääsarjaan (ja osa aloittaa eri karsintakierroksilta). Mikäli sijoitettu pelaaja häviää ensimmäisen ottelunsa, hänen tienestejään ei lasketa rankingiin. Rankingiin ei siis lasketa mitään, ellei pelaaja voita ottelua, vaikka hän saisikin palkintorahaa. Jos suoraan pääsarjaan sijoitettu pelaaja häviää avausottelunsa, hän saa yhtä paljon palkintorahaa kuin samalla kierroksella häviävä karsija, mutta hänen summaansa (toisin kuin karsinnoista pääsarjaan selvinneen pelaajan) ei lasketa rankingiin.
Lisäksi huomionarvoista on, että rankingit lasketaan aina punnissa. Esimerkiksi European Tourin osakilpailujen voittaja saa aina 25 000 euroa, mikä on rankingissa 20 883 puntaa. Käytetty valuuttakurssi on siis 1,2 € yhtä puntaa kohden. Myös Australian dollareille on omat vaihtokurssinsa.
Kauden päätteeksi kahden vuoden rahalistan 64 parasta saa pelioikeuden yhdeksi kaudeksi. Myös he, jotka saivat täksi kaudeksi kahden kauden pelioikeuden, jatkavat ensi kaudella. Huomionarvoista on, että he säilyttävät nykyiset tienestinsä rankingissa. Kaikki jollakin muulla tavalla ammattilaispaikan ansaitsevat lähtevät ensi kaudelle nollista. Rahalista määrittää myös pariin kutsuturnaukseen (esimerkiksi Masters ja Shoot-Out) kutsutut pelaajat. Esimerkiksi Champion of Champions -turnaukseen kutsutaan ainoastaan jonkin turnauksen voittaneet pelaajat.
European ja Asian Tourin rahalistat
Sekä European Tourille että Asian Tourille on omat rahalistansa. Listoihin lasketaan yksinkertaisesti ET- ja AT-kisoissa kauden aikana ansaitut palkintorahat. Ne huomioidaan myös tavallisessa rahalistassa.
Listoja käytetään kahteen tarkoitukseen. Ensinnäkin niiden perusteella valitaan pelaajat Players Championship Grand Final -turnaukseen. Se on rankingturnaus, mutta siihen pääsee siis ainoastaan menestymällä ET- ja AT-turnauksissa – erillisiä karsintakierroksia ei ole. Finaaliturnaukseen pääsee 24 parasta European Tourin rahalistalta ja 8 parasta Asian Tourin rahalistalta. Mikäli pelaaja täyttää molemmat kriteerit, hän pääsee mukaan sen rahalistan perusteella, jossa hän on korkeammalla sijalla – samalla toisesta rahalistasta valitaan mukaan yksi pelaaja lisää. (Mikäli pelaaja on molemmissa listoissa samalla sijalla, hänet valitaan ET:n listalta, jolloin AT:n listalta valitaan yksi lisäpelaaja.) Grand Finaliin voivat siis osallistua myös amatöörit, tosin käytännössä riittävän hyvin menestyminen ammattilaisten joukossa on todella vaikeaa.
Lisäksi listojen perusteella jaetaan ammattilaispaikkoja kahdeksi vuodeksi. Niitä jaetaan kahdeksalle (ET) ja neljälle (AT) parhaalle, joilla ei muutoin ole ammattilaiskorttia. Toisin sanottuna täksi kaudeksi ammattilaiseksi päässeitä pelaajia, joilla kaikilla on pelioikeus myös ensi kaudeksi, ei huomioida, kuten ei myöskään varsinaisen rahalistan 64 parasta. Myös amatöörit voivat siis päästä tätä kautta Main Tourille. Viime kaudella European Tourin rahalistan kautta Main Tourille ei päässyt yhtään amatööriä, ja paikan saaneet sijoittuivat listalla välille 11-56. Huomionarvoista on, että tätä kautta ammattilaiseksi pääsevät saavat kahden kauden pelioikeuden, mutta joutuvat aloittamaan nollista.
European Tourin amatöörilista
European Tourista pidetään myös erillistä amatöörilistaa. Siihen huomioidaan amatööripelaajien menestys ET-turnauksissa. European Tourin päätyttyä amatöörilistan 16 parasta selviytyy erilliseen turnaukseen, jossa jaetaan kaksi ammattilaispaikkaa. Amatöörilista ei ole rahalista, vaan siinä pelaajille jaetaan pisteitä menestyksen mukaan. Jokaisesta otteluvoitosta (sekä amatööri- että ammattilaiskierroksilla) pelaaja saa 10 pistettä. Lisäksi mikäli pelaaja ei aloita ensimmäiseltä karsintakierrokselta vaan on arvottu pidemmälle, hän saa 10 pistettä jokaisesta aikaisemmasta kierroksesta, mutta vain jos hän voittaa ensimmäisen ottelunsa. Mikäli siis esimerkiksi pelaaja on sijoitettu suoraan kolmannelle amatöörikierrokselle ja hän voittaa ensimmäisen ottelunsa, hän saa 20 pistettä kierroksilta, joita hän ei pelannut, ja 10 pistettä voitostaan.
Grand Prix -lista
Grand Prix -lista määrittää, ketkä pääsevät World Grand Prix -turnaukseen. Muuta tarkoitusta listalla ei ole. Grand Prix on kutsuturnaus, ei rankingturnaus, joten sen palkintorahat eivät vaikuta rahalistaan. Grand Prix -listaan lasketaan palkintorahat Grand Prix’tä edeltävistä turnauksista viime kauden MM-kisoista alkaen.
Qualifying Schoolin rankinglista
Qualifying Schoolissa jaettiin kahdeksan ammattilaispaikkaa. Sen lisäksi muodostettiin lista, johon laskettiin kahdessa Q Schoolin turnauksessa yhteensä voitetut freimit. Listaa käytetään siinä tapauksessa, että turnauksiin ei osallistu riittävästi ammattilaispelaajia. Suuriin rankingturnauksiin pääsee 128 pelaajaa, ja ammattilaisia on tasan 128 (Afrikan maanosaliitto ei ole vielä käyttänyt oikeuttaan nimetä yksi pelaaja). Mikäli paikkoja jää, kutsu lähetetään ensin kolmelle villin kortin saaneelle pelaajalle (Stephen Hendry, Steve Davis, James Wattana), minkä jälkeen paikkoja tarjotaan Qualifying Schoolin rankinglistan mukaisesti amatööreille. European Tourin (samoin kuin Asian Tourin) turnaukset muodostavat poikkeuksen: niissä ammattilaisten jättämät tyhjät paikat – mikäli sellaisia on – ratkotaan amatöörien esikarsinnoilla. Mikäli siis ammattilaisilta jää paikkoja, ensin kutsutaan villin kortin pelaajat ja sen jälkeen lopuista paikoista ammattilaiskierroksille pelataan amatöörikierroksille, joihin kuka tahansa amatööri saa osallistua.
